baumzaehlen - Aarniometsiä & niiden puita

©2018copyright christoph hase

Taman Negara, Malesia

 

Vielä 1950-luvulla aarniometsä peitti suurinta osaa Länsi-Malesiasta; tänään lähes kaikki tuo metsä on hakattu varsinkin nopeasti laajenevien öljypalmu- ja kumipuuplantaasien tieltä; poikkeuksen muodostavat muutama suojelualue, joista Taman Negara (nimi tarkoittaa ”kansallispuisto”) on yksi 1. Puisto on suurimmaksi osaksi koskematonta sademetsää2 3 4. Monet suuret nisäkkäät, jotka on hävitetty useimmista maailman muista osista aikoja sitten, elävät yhä täällä – esim. norsu, villinauta (gauri), tapiiri, gibboni, tiikeri, leopardi, mahdollisesti myös sarvikuono3 5. Malesian puistoja on pidetty hyvin suojeltuina toisin kuin esim. Indonesian puistoja6 niissä rehottavine laittomine hakkuineen1. Näyttöä laajamittaisista laittomista harsintahakkuista on kuitenkin paljastettu viime aikoina Taman Negaran pohjoisosassa, joka kuuluu Kelantanin osavaltioon (1043 km2 koko puiston 4343 km2:sta); nämä hakkuut eivät ole laajalti tiedossa mutta niiden jäljet näkyvät selvästi esim. Google Maps:in satelliittikuvissa7. Taman Negaran muut osat ovat silti yhä Malesian ylivoimaisesti suurin aarniometsä. Noin 300 alkuperäiskansojen jäsentä (”orang asli”) elää puiston sisällä muutamassa yhteisössä8 jokien lähellä3. Heillä on lupa metsästää ja keräillä puistossa omiksi tarpeiksi3. Heidän lukumääränsä on kuitenkin ollut aina vähäinen9 ja heidän vaikutusta voi nähdä vain kylien lähellä sekä paikoittain jokien ja puiston rajojen lähellä.

 

Puisto koostuu enimmäkseen alamaista. Sen ja samalla koko Länsi-Malesian korkein huippu on Gunung Tahan (2187 m). Sedimenttikivilajit käsittävät 83 % puistosta10. Vuoden keskilämpötila alamailla on noin 26 °C ja se vaihtelee vuoden mittaan vain noin 2 °C:lla 11. Sademäärä vaihtelee paljon enemmän. Sateisin kausi on loka-joulukuussa, ja vähäsateisin helmikuussa, joka on ainoa kuukausi, jolloin keskimääräinen sademäärä alamailla on hiukan alle 100 mm 11. Vuotuinen sademäärä on 2260 mm alamailla2 ja lähes 4000 mm vuoristoissa3. Trooppisia hirmumyrskyjä (eli hurrikaaneja eli taifuuneja) ei esiinny1.

 

Puiden tunnistamisen trooppisen Aasian metsissä on sanottu olevan kenttäkasvitieteen suurin haaste12, joskin myös joitakin helposti opittavia sukuja ja lajeja löytyy. Perinteisesti osa haastetta johtuu siitä, että on vaikea päättää, mitkä pudonneet lehdet ovat määritettävästä puusta, sillä jokainen puu sen ympärillä voi olla eri lajia, niiden lehdet ovat korkealla ja lehdet ovat usein suunnilleen samanmuotoisia. Nykyään voimme käyttää superzoom-kameraa: Otetaan kuva latvuksen lehdistä suurimmalla suurennoksella ja sitten zoomataan kuvaa näytöllä; lehdistä voi nyt nähdä yksityiskohtia, ja siten on usein mahdollista päättää, mitkä pudonneet lehdet ovat samasta puusta. Asiantuntija pystyy tunnistamaan suurimman osan lajeista, mukaan lukien Dipterocarpaceae 13, pelkistä lehdistä1. Esim. Shorea spp. ja jotkut sukulaissuvut voivat yhä aiheuttaa suuria vaikeuksia, koska useat Shorea-lajit kasvavat usein vierekkäin ja niillä on melko samanlaiset lehdet. Haasteen toinen osa on julkisesti saatavilla olevan tietokoneavusteisen heimoihin johtavan tunnistusohjelman puute. Perinteinen tunnistuskaava löytyy kirjasta Wyatt-Smith & Kochummen: “Pocket Check List of Timber Trees”, mutta se ei sisällä kaikkia heimoja ja käyttää liikaa leikatun kaarnan tuntomerkkejä. Jos olet enemmän puiden ystävä kuin metsänhoitaja, et ehkä halua leikata jokaisen puun kaarnaa, jonka haluat tunnistaa. Paljon parempi tunnistuskaava on kirjassa Ashton, Kamariah & Said (toim.): “A Field Guide to the Forest Trees of Brunei Darussalam, Volume 1” mutta se on tehty ensisijaisesti Pohjois-Borneota varten. Jos tiedät heimon, tunnistus on mahdollista kirjan Whitmore & Ng (toim.): “Tree Flora of Malaya”, Vol. 14, erinomaisten tunnistuskaavojen avulla, Dipterocarpaceae ei sisälly tähän oppaaseen. Dipterocarpaceae:ta varten on olemassa tietokoneavusteinen tunnistusohjelma, vanha Dos-ohjelma Newman, Burgess & Whitmore: “Foresters’ CD-ROM Manual of Malesian Dipterocarps”. Sitä voi ajaa DOSBox:in avulla nykyisissä käyttöjärjestelmissä. Valitettavasti tunnistusohjelma sisältää virheitä. Vaihtoehto on Symington, Ashton & Appanah: “Foresters’ Manual of Dipterocarps”, mutta se käyttää enimmäkseen leikatun kaarnan tuntomerkkejä. Kaikkien mainittujen oppaiden painokset Symingtonia lukuun ottamatta ovat loppu ja ne ovat vaikeita löytää. Haasteen kolmas osa on tietenkin puuheimojen, -sukujen ja -lajien suuri määrä. Taman Negaran puulajien määrää ei tiedetä, mutta koko Länsi-Malesiassa on noin 3100 puulajia1. Hehtaarilla Taman Negaran tyypillistä alamaan metsää on noin 200 puulajia10.

 

Taman Negaran alamaiden tärkeimpiin puusukuihin kuuluvat mm. Shorea ja Dipterocarpus (Dipterocarpaceae), Elateriospermum (Euphorbiaceae), Koompassia ja Intsia (Fabaceae), Syzygium (Myrtaceae) sekä Knema (Myristicaceae) 10 14 15. Joenvarsimetsien puulajidiversiteetti on vain noin 40 % alavien kuivanmaan metsien diversiteetistä2. Huomiota herättävät etenkin suuret jokien ylle kaartuvat Opens internal link in current windowDipterocarpus oblongifolius -puut. Muihin tärkeisiin joenvarsipuihin kuuluvat mm. Dysoxylum arborescens ja D. angustifolium (Meliaceae), Opens internal link in current windowIntsia palembanica (malesianmerbaupuu, Fabaceae), Pometia pinnata (Sapindaceae) sekä Opens internal link in current windowPterocymbium tinctorium ja Pterospermum acerifolium (Malvaceae) 2 9 10 16. Päinvastoin kuin rikas pensasmaisten sekä köynnöstävien palmujen (Arecaceae) lajisto, korkeat puumaiset palmut eivät ole runsaita ja ne ovat helppoja tunnistaa; Opens internal link in current windowOncosperma horridum on yksi yleisistä korkeista lajeista17. Cycas (Cycadaceae) on yleinen alamaan metsissä17.

 

Johtuen luotettavien korkeusmittausten puutteesta ylispuiden korkeuksia on usein aliarvioitu, esim. ”korkeat ikivihreät puut… saavuttavat 30–50 m korkeuksia (esim., Tualang – Koompassia excelsa)” 10. Omien mittaukseni mukaan (TruPulse 200X -laserilla) 60-metriset sekä korkeammat Opens internal link in current windowK. excelsa -yksilöt (ei ikivihreä!) ovat yleisiä; korkein mittaamani on 69,3 m, ja korkeampiakin kasvaa todennäköisesti jossain päin suurta puistoa. K. excelsa voi olla Taman Negaran suurin ja korkein puu. Itä-Sabahin hedelmällisillä tuliperäisillä maaperillä laji tulee vielä lähes 20 m korkeammaksi 18. Tällä mahtavalla puulla on suuret lankkujuuret, kauniin kellanvalkoinen sileä pilarimainen runko, paksut korkealla maan yläpuolella levittyvät oksat ja mahtava laaja latvus. Myös monet Dipterocarpaceae-puut saavuttavat vähintään 60 m.

 

Suuret kasvinsyöjät, etenkin norsu, voivat vaikuttaa merkittävästi metsän rakenteeseen syömällä ja tallaamalla kasveja siten synnyttäen ja säilyttäen aukkoja sekä polkuja etenkin luonnollisten suolan nuolupaikkojen lähellä9.

 

Taman Negaraan pääsee neljästä paikasta: Kuala Koh pohjoisessa, Sungai Relau lännessä, Kenyir-järvi koillisessa ja Kuala Tahan etelässä. Palvelut on viime aikoina yhä enenevässä määrin keskitetty Kuala Tahaniin. Sungai Relaulla ei ole enää sisämajoitusta, ja Kuala Kohin majoitus on parhaillaan suljettu (vuonna 2018). Myös vaellusreitit on keskitetty Kuala Tahanin ympäristöön; siten suuret erämaa-alueet ovat luoksepääsemättömiä lähes kaikille vierailijoille. Kuala Tahanista on mahdollista ottaa moottorivenetaksi joihinkin hieman syrjäisempiin paikkoihin. Vilkkain turistisesonki on huhtikuusta elokuuhun 8. Puistoon voi tutustua myös ilman opasta. Pidemmät useain päivän vaellukset ovat myös mahdollisia tässä puistossa, mm. rankka reitti Gunung Tahanin huipulle saakka (mutta vain oppaan kanssa). Metsässä on useita potentiaalisia vaaroja – kuten norsut, käärmeet, ampiaiset, herhiläiset, mehiläiset, denguekuume, leptospiroosi – mutta riskit ovat pieniä, todennäköisesti pienempiä kuin Malesian teillä ajaminen! Toisin kuin yleensä uskotaan, käärmeenpureman riski on pieni, mutta aggressiivisten ampiaisten, herhiläisten ja mehiläisten riskit ovat suuremmat19. Vaarallisimmat herhiläiset pesivät maassa; jos ne hyökkäävät, juokse! 4 Suurista eläimistä vain norsu on hyökännyt ihmisen kimppuun puiston alueella8. Jos näet norsun, peräydy välittömästi! 19 Malarian riski on minimaalinen8 mutta denguekuumeen riski todellinen19. Suurin ongelma viileämmiltä alueilta tulevalle vaeltajalle on todennäköisesti kuuma, kostea ja sateinen ilmasto, hoidettujen polkujen ulkopuolella myös piikkiset rottingit (pensasmaiset ja köynnöstävät palmut). Verijuotikkaita on paljon sateen aikana ja sen jälkeen mutta ei juuri lainkaan kuivalla säällä.

 

Lähteet:

 

1       Ashton, P. (2014): On the Forests of Tropical Asia: Lest the memory fade. Kew.

2       Zani, N. F., Suratman, M. N. & Khalid, F. (2013): Opens external link in new windowFloristic Composition and Diversity in Lowland Dipterocarp and Riparian Forests of Taman Negara Pahang. 2013 IEEE Symposium on Humanities, Science and Engineering Research.

3       Bowden, D. (2001): Taman Negara: Malaysia’s Premier National Park. New Holland.

4       Rubeli, K. (1986): Tropical Rain Forest in South-East Asia. Tropical Press.

5       http://www.asianrhinos.org.au/about_us/current_projects/sumatran_rhino_indonesia_programs/asian_rhino_specialist_group/

6       MacKinnon, K. (2005): Parks, People, and Policies: Conflicting Agendas for Forests in Southeast Asia. Teoksessa Bermingham, E., Dick, C. W. & Moritz, C. (toim.): Tropical Rainforests: Past, Present, and Future. University of Chicago.

7       https://www.rainforestjournal.com/taman-negara-national-park/

8       Henk.koht. tied. (2017)

9       Whitmore, T. C. (1984): Tropical Rain Forests of the Far East. Oxford.

10   Suratman, M. N. (2012): Opens external link in new windowTree Species Diversity and Forest Stand Structure of Pahang National Park, Malaysia. Teoksessa Lameed, G. A. (toim.): Biodiversity Enrichment in a Diverse World. InTech, Rijeka.

11   https://en.climate-data.org/                                     

12   LaFrankie, J. V. (2010): Trees of Tropical Asia: An Illustrated Guide to Diversity. Black Tree.

13   Symington, C. F., Ashton, P. S. & Appanah, S. (2004): Foresters’ Manual of Dipterocarps. FRIM & Malaysian Nature Society.

14   Nizam, M. S., Norziana, J. & Latiff, A. (2006): Edaphic Relationships among Tree Species in the National Park at Merapoh, Pahang, Malaysia.

15   Nizam, M. S., Rohani, S. & Wan Juliana, W. A. (2012): Opens external link in new windowFloristic Variation of Tree Communities in Two Distinct Habitats within a Forest Park in Pahang, Peninsular Malaysia. Sains Malaysiana 41(1)(2012): 1–10.

16   Kochummen, K. M. (1973): Sterculiaceae. Teoksessa Whitmore, T. C.: Tree Flora of Malaya, Vol. 2. Longman.

17   Whitmore, T. C. (1998): Palms of Malaya. White Lotus.

18   http://www.nativetreesociety.org/worldtrees/sea_ei/borneo_ii.htm

19   http://www.junglecraft.com.my/

 

Viralliset kotisivut:

 

http://wildlife.gov.my/index.php/en/public/2016-05-10-02-34-43/taman-negara-pahang-kuala-tahan

 

http://wildlife.gov.my/index.php/en/info/153-kelantan-national-park-kuala-koh

 

http://wildlife.gov.my/index.php/en/public/2016-05-10-02-34-43/brosur

 

http://wildlife.gov.my/index.php/en/public/2016-05-10-02-34-43/taman-negara-terengganu-tanjung-mentong


Sandoricum koetjape (santol), iso puu.
Kaksi yleistä suurta ylispuuta: Koompassia excelsa, oik. ja takavas. sekä Shorea leprosula, keskivas..
Etuoik.: Elateriospermum tapos, yksi runsaimmista latvuston puista.
Harjannemetsää valtapuuna Shorea curtisii, hidaskasvuinen suuri kliimaksilaji, nuorena varjonsietäjä. Aluskasvillisuus on tiheä johtuen harvasta ja pienilehtisestä latvustosta sekä sivuvalosta harjanteella.
Ylävasemmalla Shorea curtisiin harmaita latvuksia. Tahan-joki näkyy alhaalla. Joesta vasemmalle laikku nuorta metsää.
Kesk. 63,2-metrinen Shorea faguetiana, paikallisesti yleinen ylispuu.
63,0-metrinen Shorea faguetiana.
Saman 63,0-metrisen Shorea faguetianan latvus.
50-metrinen Shorea leprosula, runsas nopeakasvuinen ja paljon valoa tarvitseva ylispuu.
Tahan-joki. Rantojen isot puut: Dipterocarpus oblongifolius.
Tahan-joen rantojen isot puut: Dipterocarpus oblongifolius.
Trenggan-joki. Iso puu: Dipterocarpus oblongifolius.
Ylispuulaji Dipterocarpus crinitus, myös suuret pudonneet lehdet.
Dryobalanops oblongifolia subsp. occidentalis Tahan-joen rannalla.
69,3-metrinen Koompassia excelsa.
Saman 69,3-metrisen Koompassia excelsan latvus. Sen edessä tuuheampilatvuksinen 40-metrinen Intsia palembanica (malesianmerbaupuu).
66,5-metrinen <a href="/index.php?id=koompassiaexcelsa&L=2" Koompassia excelsa.
52-metrinen Koompassia malaccensis, runsas ylispuu.
Intsia palembanica (malesianmerbaupuu), runsas ylispuu.
Parkia speciosa, yleinen puulaji.
Parkia sp.
50,2-metrinen Dyera costulata (kangasjelutoni), paljon valoa tarvitseva, nopeakasvuinen, pitkäikäinen pioneeri; voi tulla yhdeksi suurimmista ylispuista.
Sama 50,2-metrinen Dyera costulata (kangasjelutoni).
Tetrameles nudiflora, pitkäikäinen ylispuuksi tuleva pioneeri; yksi Aasian nopeakasvuisimmista puista.
Tetrameles nudiflora, eri yksilö.
55-metrinen Ficus sp.
Tahan-joki. Turvemaat joen lähteillä vuorilla värjäävät veden ruskeaksi. Suuri Ficus sp. vas.
59-metrinen Koompassia excelsa oik. Suuret lehdet ylälaidassa: Artocarpus elasticus, yleinen keskikokoinen puu.
Artocarpus fulvicortex, harvinainen keskikokoinen puu.
Pterocymbium tinctorium Tahan-joen rannalla.
Knema furfuracea (runko ja suuret lehdet), yksi runsaimmista keskikokoisista puista.
Myristica maxima, jolla on joskus pönkkäjuuret.
Tristaniopsis whiteana Tahan-joen rannalla.
Oncosperma horridum -runkoja vas. Korkein 32 m. Kuuluu norsun lempiruokiin runsaista terävistä piikeistä huolimatta; vesoo voimakkaasti ja muodostaa runkokimppuja, kun norsu on kaatanut palmun.
Yksi lukemattomista puistoa halkovista pienistä puroista.
Varaani on yleinen näky.