baumzaehlen - Aarniometsiä & niiden puita

©2018copyright christoph hase

Wasserkar aarniometsä, Itävalta

 

Voisi luulla, että Keski-Euroopan suurimmat aarniometsät sijaitsisivat korkealla Alppien ylemmillä rinteillä. Alppien ylärinteet asutettiin kuitenkin jo pronssikaudella; metsät hävisivät laajalti 700–1300 -luvuilla 1. Subalpiiniset Opens internal link in current windowLarix decidua (euroopanlehtikuusi) -aarniometsät, kuten 35 hehtaarin 2 laajuinen Wasserkar Blühnbach-laaksossa, ovat siten hyvin harvinaisia.

 

Wasserkar on hyvin vaikeapääsyinen, etenkin sen ylemmät osat. Koska Blühnbachstraßen varrelle ei saa pysäköidä ilman erityislupaa, on ensin käveltävä 11 km Tenneckistä. Aarniometsää ei ole merkitty mitenkään. Se sijaitsee pohjoiseen viettävällä jyrkällä rinteellä, jolle pääsee ainoastaan alhaalta eli pohjoisesta. Muilta suunnilta aarniometsää suojaavat korkeat kallioseinämät. Suojelualueen alimmassa osassa on mahdollisesti hakattu puita, ainakin tuulenkaatoja on korjattu talteen2. Sen jälkeen ylöspäin noustessa seuraa kuitenkin hyvin jyrkkä kallionmurtuma, josta pääsee läpi vain parista kohdasta. Näillä hyvin jyrkillä kallioilla kasvaa matalia Pinus mugo (vuorimänty) -tiheikköjä, jotka tekevät läpipääsyn vieläkin vaikeammaksi. Tämä kallionmurtumavyöhyke on suojannut alueen ylempiä osia, jotka ovat enimmäkseen koskemattomia2. Laidunnukseen alue on ollut liian pieni2.

 

Kallionmurtuman yläpuolella rinne on hiukan vähemmän jyrkkä. Opens internal link in current windowPicea abies (euroopankuusi) on valtapuu 1350 metriin saakka, sitten P. abies yhdessä L. deciduan kanssa, ja 1550 metristä puurajalle 1700 metriin saakka vallitsee L. decidua yksin2. P. abies -taimia on paljon myös L. decidua -metsässä mutta ne eivät siellä kasva isoiksi kylmyyden vuoksi2. Metsässä on myös muutama Opens internal link in current windowSorbus aucuparia (kotipihlaja) ja Opens internal link in current windowAria edulis (syn. Sorbus aria, saksanpihlaja). L. deciduan yleinen seuralainen3, Pinus cembra (alppisembra), puuttuu täältä2.

 

Alamaille istutettuna L. decidua on yksi korkeimmista eurooppalaisista puulajeista, korkein luotettava mittaus on 53,8 m 4. Ilman ihmisen apua se ei kuitenkaan missään esiinny sille optimaalisilla kasvupaikoilla; luonnollisia L. decidua -metsiä on olemassa yksinkertaisesti, koska laji sietää kasvupaikkojensa ankaraa ilmastoa paremmin kuin muut puut3. Wasserkarissa L. decidua saavuttaa noin 30 metrin korkeuden. Metsä on avointa; tuulenkaatoja on paljon.

 

Petojen puuttuessa gemssin ja saksanhirven vaikutus metsän uusiutumiseen on merkittävä2, ja niiden jälkiä ja polkuja näkyy paljon. Ihmisen jälkiä ei sen sijaan näy lainkaan. Sademäärä on 1500 mm/v (maksimi kesällä) ja vuoden keskilämpötila (luultavasti alimmassa osassa) 4 °C 2. Maaperä on kalkkipitoinen2.

 

Lähteet:

 

1       Parviainen, J. (2005): Virgin and natural forests in the temperate zone of Europe. For. Snow Landsc. Res. 79, 1/2: 9–18.

2       Mayer, H. & Wallmann. R. (1987): Der Urwaldrest Lärchenwiesenwald im Wasserkar (Blühnbachtal). Teoksessa Mayer. H. (toim.): Urwaldreste, Naturwaldreservate und schützenswerte Naturwälder in Österreich. Institut für Waldbau, BOKU.

3       Ellenberg, H. (1996): Vegetation Mitteleuropas mit den Alpen. Ulmer.

4       https://www.monumentaltrees.com/de/deu/hessen/vogelsbergkreis/4524_richthof/10650/


Picea abies (euroopankuusi, tuuheat havut) ja Larix decidua (euroopanlehtikuusi, esim. vas. reunassa).
Larix decidua (euroopanlehtikuusi, korkeammat puut), Picea abies (euroopankuusi, taimet) ja Aria edulis (syn. Sorbus aria, saksanpihlaja).
Picea abies (euroopankuusi, tummat havut) ja Larix decidua (euroopanlehtikuusi, vaaleat havut) tuulenkaatoalueen takana.
Larix decidua (euroopanlehtikuusi, vaaleat havut ja vas. edessä), Picea abies (euroopankuusi, tummat havut).
Wasserkar kauempaa katsottuna. Larix decidua (euroopanlehtikuusi, vaaleat latvukset) ja Picea abies (euroopankuusi, tummat latvukset). Kallionmurtuma (kts. teksti) näkyvissä alhaalla.
Osa aarniometsää alhaalta katsottuna. Larix decidua (euroopanlehtikuusi, vaaleat latvukset) ja Picea abies (euroopankuusi, tummat latvukset).