baumzaehlen - Aarniometsiä & niiden puita

©2018copyright christoph hase

Dobra aarniometsä, Itävalta

 

Vuonna 1910 suojeltu Dobra on pienestä koostaan (12,3 ha) huolimatta tärkeä ja mielenkiintoinen suojelualue sillä se sijaitsee vain 390–550 metrin korkeudella, on optimaalinen puunkasvulle mutta on silti todellinen aarniometsä1. Metsä on säästynyt ikimuistoisista ajoista koskemattomana, koska paikka oli noin vuoteen 1970 saakka hyvin vaikeasti saavutettava1. Metsästä ei löydy välittömiä ihmistoiminnan jälkiä.

 

Suojelualue koostuu koillis–lounais -suuntaisesta harjanteesta ja sitä sivuavista rinteistä. Luoteisrinne on hyvin jyrkkä, kaakkoisrinne vähemmän jyrkkä. Opens internal link in current windowFagus sylvatica (euroopanpyökki) vallitsee. Vuoteen 1974 saakka Opens internal link in current windowUlmus glabra (vuorijalava) oli toiseksi runsain puulaji; tällöin hollanninjalavatauti (Ophiostoma spp.) saavutti suojelualueen, ja viimeiset isommat U. glabrat sairastuivat vuonna 1977 1. Vielä nykyäänkin metsästä löytyy nuoria U. glabra -yksilöitä, mutta isommat puut ovat kaikki poissa. Erityisesti harjanteella kasvaa myös Opens internal link in current windowTilia platyphyllosta (isolehtilehmus). Opens internal link in current windowSambucus nigra (mustaselja) on runsas pensaana ja pienenä puuna. Muut, paljon harvinaisemmat, puut ovat Opens internal link in current windowAcer pseudoplatanus (vuorivaahtera), Opens internal link in current windowAcer platanoides (metsävaahtera), Opens internal link in current windowCarpinus betulus (euroopanvalkopyökki), Opens internal link in current windowFraxinus excelsior (lehtosaarni), Opens internal link in current windowPicea abies (euroopankuusi), Opens internal link in current windowAbies alba (saksanpihta) ja Opens internal link in current windowSorbus aucuparia (kotipihlaja) 1 2. Kaikki nämä on helppo erottaa toisistaan. Havupuut P. abies ja A. alba eivät ole täällä kilpailukykyisiä2. Lisäksi isommat A. alba -puut ovat kuolleet ilmansaasteiden tappamina3. Isojen petojen puuttuessa ylitiheä metsäkaurispopulaatio vaikuttaa metsän uusiutumiseen voimakkaasti ja estää A. pseudoplatanusta ottamasta U. glabran paikan pioneeripuuna1. F. sylvatica uusiutuu kuitenkin tehokkaasti.

 

Tuulensuojaisella, pienilmastoltaan suotuisalla1 ja vähemmän jyrkällä kaakkoisrinteellä kasvaa huomattavan suuria F. sylvatica -yksilöitä. Alarinteellä aarniometsän itäpäässä on myös muutama hyvin korkea F. sylvatica: korkein puu, jonka mittasin vuonna 2017 (TruPulse 200X -laserilla), oli 47,4-metrinen, vain 1,9 m matalampi kuin korkein luotettavasti mitattu F. sylvatica 4. Dobran korkeimman puun ympärysmitta oli vain 212 cm. Ennen jalavataudin saapumista saavutti U. glabra 154 cm läpimitan 2. Maaperän hedelmällisyyden näkee vaikuttavan puunkasvun lisäksi myös runsaasta kenttäkerroksesta. Jyrkällä luoteisrinteellä metsä on selvästi niukempipuustoista ja puunkasvu heikompaa3. Vuotuinen sademäärä on 650 mm keskilämpötila 7 °C 1. Kallioperä on gneissiä2.

 

Lähteet:

 

1       Mayer, H. & Reimoser, F. (1978): Die Auswirkungen des Ulmensterbens im Buchen-Naturwaldreservat Dobra (Niederösterreichisches Waldviertel). Forstwissenschaftliches Centralblatt 97, 31421.

2       Mayer, H. (1971): Das Buchen-Naturwaldreservat Dobra/Kampleiten im niederösterreichischen Waldviertel. Teoksessa Mayer. H. (toim.) 1987: Urwaldreste, Naturwaldreservate und schützenswerte Naturwälder in Österreich. Institut für Waldbau, BOKU.

3       Augustin, B.: Aufbau und waldbauliche Beurteilung des Buchen-Urwaldreservates Dobra II im Kamptal. Diplomi, BOKU.

4       http://www.ents-bbs.org/viewtopic.php?f=198&t=5400&p=23625


Fagus sylvatica (euroopanpyökki) -metsää.
Fagus sylvatica (euroopanpyökki) -metsää. Kenttäkerroksessa Allium ursinum (karhunlaukka). Vasemmalla Sambucus nigra (mustaselja).
Fagus sylvatica (euroopanpyökki) -metsää. Myös yksi Acer pseudoplatanus (vuorivaahtera, iso puu keskioikealla hiukan oikealle vinossa).
Fagus sylvatica (euroopanpyökki) - Tilia platyphyllos (isolehtilehmus, uurteinen kaarna) -metsää kivisellä harjanteella.
Acer platanoides (metsävaahtera) harjanteella. Ympärysmitta 342 cm. Muut puut: Fagus sylvatica (euroopanpyökki). Alareunassa Sambucus nigran (mustaselja) lehviä.
Fagus sylvatica (euroopanpyökki). Ympärysmitta 456 cm. Muutkin puut ovat F. sylvatica.
Fagus sylvatica (euroopanpyökki). Korkeus 47.4 m, ympärysmitta 212 cm. Muutkin puut ovat F. sylvatica.
Saman 47,4-metrisen Fagus sylvatican (euroopanpyökki) latva ylhäällä keskellä. Muutkin puut ovat F. sylvatica.
Tilia platyphyllos (isolehtilehmus). Sen takana muutama pieni Sambucus nigra (mustaselja). Muut puut: Fagus sylvatica (euroopanpyökki).
40,4-metrinen Tilia platyphyllos (isolehtilehmus, keskivas.) Fagus sylvatica (euroopanpyökki) -metsässä.