baumzaehlen - Aarniometsiä & niiden puita

©2017copyright christoph hase

Humboldt Redwoods State Park, Kalifornia, USA


Tämä puisto sisältää suurimman yhtenäisen luonnontilaisen Opens internal link in current windowSequoia sempervirens (punapuu) -metsän1 sekä maailman korkeimman latvuston2. Suurin osa korkeimmista tunnetuista puista on tässä puistossa, korkein on 113,61-metrinen Stratosphere Giant, jonka ylittävät vain kaksi Redwood National Parkissa sijaitsevaa yksilöä3. Jokilaaksojen metsät ovat lähes puhdasta S. sempervirens -metsää. Rinteillä on lisäksi Opens internal link in current windowPseudotsuga menziesii var. menziesiitä (douglaskuusi). Puuntunnistus on helppoa. Kasvillisuus eroaa melko paljon Pohjois-Kalifornian rannikon puistosta (kts. Opens internal link in current windowPrairie Creek Redwoods State Park), jotka ekologisesti muistuttavat enemmän Oregonin ja Washingtonin rannikoiden sademetsiä4. Humboldt Redwoods State Park sijaitsee 20–30 kilometrin päässä rannikolta, ja ilmasto on siksi kuivempi. Sademäärä laaksoissa on 1460 mm/v ja vuoden keskilämpötila 14 °C 5. Tuli on vieraillut näissä metsissä aikaisemmin useammin kuin kerran sadassa vuodessa6. Kulotusta käytetään nykyään palauttamaan alkuperäinen kulorytmi7. Tosin suurin osa kuloista oli todennäköisesti alkuperäisväestön sytyttämiä8, joten kulotuksen ekologinen merkitys on jossain määrin epäselvä. S. sempervirens on hyvin sopeutunut kuloihin paksun ja tulenkestävän kaarnan sekä havupuulle harvinaisen vesomiskyvyn avulla9.

 

Puistosta noin 70 km2 on luonnontilaista metsää. Polkujen ulkopuolella käveleminen ei ole vaikeaa, jos ei yritä kiivetä kaatuneiden runkojen yli. Saniaiskasvusto on paikoitellen korkeaa ja tiheää. Valitettavasti parhaimpien metsiköiden läpi on vedetty tie. Telttailu on sallittu vain merkityillä paikoilla.

 

Lähteet:

 

1       Evarts & Popper (toim.) (2001): Coast Redwood, A Natural and Cultural History. Cachuma Press.

2       Van Pelt (2001): Forest Giants of the Pacific Coast. Global Forest Society.

3       http://www.landmarktrees.net

4       Sawyer, J. O. ym. (2000): Characteristics of Redwood Forests. Teoksessa Noss, R. F. (toim.): The Redwood Forest. Island Press.

5       Van Pelt & Franklin (2000): Opens external link in new windowInfluence of canopy structure on the understory environment in tall, old-growth, conifer forests. Canadian Journal of Forest Research 30, 1231-1245.

6       Stuart, J. D. (1987): Fire history of an old-growth forest of Sequoia sempervirens (Taxodiaceae) forest in Humboldt Redwoods State Park, California. Madrono 34: 128-41.

7       Thornburgh, D. A. ym. (2000): Managing Redwoods. Teoksessa Noss, R. F. (toim.): The Redwood Forest. Island Press.

8       Lorimer, C. G. ym. (2009): Opens external link in new windowPresettlement and modern disturbance regimes in coast redwood forests: Implications for the conservation of old-growth stands. Forest Ecology and Management 258, 1038–1054.

9       Sawyer, J. O. ym. (2000): Redwood Trees, Communities, and Ecosystems: A Closer Look. Teoksessa Noss, R. F. (toim.): The Redwood Forest. Island Press.

 

Virallinen kotisivu:

 

http://www.parks.ca.gov/default.asp?page_id=425

 

Sequoia sempervirens (punapuu) -metsää. Lower Bull Creek Flat 50 metrin korkeudella.
Sequoia sempervirens (punapuu) -metsää 75 metrin korkeudella.
Suuri Sequoia sempervirens (punapuu) -yksilö nimeltään Giant Tree.
Sequoia sempervirens (punapuu) -runko ja -havuja.