baumzaehlen - Aarniometsiä & niiden puita

Biosfäärialue on suurimmaksi osaksi kulttuurimaisemaa eikä varsinaisesti suojeltu, mutta siellä on myös muutama pieni aarniomainen suojelualue.

Naturwaldreservat Eisgraben (28 ha) 625–735 m korkeudella sijaitsee Eisgraben-joen matalassa rotkossa. Rotkon nykyinen muoto on peräisin vuoden 1834 valtavasta kaatosateesta, joka kuljetti suuria basalttilohkareita kauas alavirtaan ¹ . Rotkon ylärinteillä on nuorempaa metsää ja sahattuja kantoja, mutta joen välitön ympäristö runsaine kaatuneine puineen on aarniometsämäinen ainakin paikoitellen. Basalttikiven ¹ päälle muodostunut maaperä on hedelmällinen. Runsaimmat puulajit joen ympäristössä ovat Fagus sylvatic a (euroopanpyökki) ja Acer pseudoplatanus (vuorivaahtera). Myös Ulmus glabra (vuorijalava) on ollut runsas aiemmin, mutta jalavatauti ( Ophiostoma spp.) on tappanut suurimman osan niistä; taimia on kuitenkin melko paljon. Muutama muu puulaji esiintyy siellä täällä, kaikki ovat helppoja tunnistaa. Rotkolaakson epästabiili lohkareinen maaperä alentaa F. sylvatican kilpailukykyä ja on siten edullinen muille puulajeille ^{2 3} . Erityisen suuria puita ei ole. Alueella on polkuja, ja kulkeminen niiden ulkopuolella on myös sallittua (vaikkakin melko vaikeaa).

Keski-Euroopassa oli vielä 1800-luvun puolivälissä silmänkantamattomiin ulottuvia koskemattomia keidassoita ⁴ . Nykyään 59 hehtaarin suuruinen Naturwaldreservat Schwarzes Moor on yksi Keski-Euroopan viimeisistä luonnontilaisista keidassoista ja suojeltu jo vuodesta 1914 lähtien ¹ . Se sijaitsee 770–782 metrin korkeudella vain parin kilometrin päässä ensin mainitusta alueesta. Suon keskustalla kasvaa hyvin harvaa muutamanmetristä Pinus sylvestristä (mänty). Suon reuna-alueilla puut tulevat korkeammiksi, ja P. sylvestris sekä Betula pubescens (hieskoivu) muodostavat yhdessä avoimen matalan metsän. Tätä koivua kutsutaan myös nimellä B. pubescens var. glabrata , mutta uudemmassa monografiassa ⁵ tätä pidetään var. pubescensin synonyyminä. Suon reuna-alueilla voi paikoitellen nähdä vanhoja jälkiä ihmisen vaikutuksesta. Eräänlaiset pitkospuut kulkevat suon läpi.

Vuotuinen sademäärä on noin 1000 mm ¹ .

Lähteet:

1 Sperber, G. & Thierfelder, S. (2005): Urwälder Deutschlands. BLV Verlagsgesellschaft mbH.

2 Schmidt, O. & Roloff, A. ( 2010): Acer pseudoplatanus. Teoksessa Roloff, A. et al. (toim.): Bäume Mitteleuropas . Wiley-VCH.

3 Mackenthun, G. (2006): Ulmus glabra. Teoksessa Schütt, P. et al. (toim.): Enzyklopädie der Laubbäume . Nikol.

4 Ellenberg, H. (1996): Vegetation Mitteleuropa s mit den Alpen. Ulmer.

5 Ashburner, K. & McAllister, H. (2013): The Genus Betula, A Taxonomic Revision of Birches. Royal Botanic Gardens.

Viralliset kotisivut:

http://biosphaerenreservat-rhoen.de

http://www.lwf.bayern.de/biodiversitaet/naturwaldreservate/065717/index.php