baumzaehlen - Aarniometsiä & niiden puita

©2017copyright christoph hase

Durmitor kansallispuisto, Montenegro - Crna poda

 

Vuoristoseudulla 700-2500 metrin korkeudella sijaitseva Durmitor kansallispuisto on Montenegron tunnetuin luontokohde. Kansallispuiston yksi osa on mahtava, enimmillään 1300 metriä syvä Tara kanjoni, jota paikalliset väittävät Grand Canyonin jälkeen maailman toiseksi syvimmäksi kanjoniksi, mutta todellisuudessa Himalajalla sekä Andeilla on paljon syvempiä kanjoneita kuin kumpikaan edellä mainituista.

 

Crna poda on keskellä Tara kanjonin hyvin jyrkkää rinnettä 840-940 metrin korkeudella oleva tasanne, johon syvämultainen maaperä on päässyt muodostumaan. Opens internal link in current windowPinus nigra (euroopanmustamänty), joka jyrkillä rinteillä kasvaa käkkäräisenä pikkupuuna, on muodostanut Crna podassa fantastisen metsän. Varjoa sietävä1 ja voimakkaasti varjostava Opens internal link in current windowFagus sylvatica (euroopanpyökki) on valtaamassa metsän, ja runsaasti valoa vaativa2 P. nigra ei pysty enää lisääntymään. Nyt metsä näyttää tavalliselta Fagus-metsältä, jossa on lisäksi P. nigra-ylispuukerros. P. nigra -puut ovat nyt noin 400-vuotiaita. Vuonna 2012 Nikon 550 -laserinstrumenteilla Jeroen Philipponan* ja Michael Spraggonin kanssa Opens external link in new windowsuorittamissamme mittauksissa korkein löytämämme P. nigra oli 47,4-metrinen, mikä on maailman korkein tiedossamme oleva luotettava lukema tälle lajille. Crna poda ei ole täysin kirveenkoskematon: metsässä on myös jokunen kanto. Puulajidiversiteetti on matala, ja puuntunnistus helppoa. Metsässä ei ole polkuja, mutta aluskasvillisuus on hyvin vähäistä, ja metsässä käveleminen helppoa. Tie kulkee Crna podan läpi. Heinäkuussa 2012 kanjonin rinteillä riehuneet metsäpalot polttivat pieniä osia Crna podasta.

 

Muualla Durmitor kansallispuiston metsissä suoritetaan poimintahakkuita ja siellä pidetään myös lehmiä. Puisto sisältää myös pienen Zminje Jezero Prašumski Rezervatin (ikimetsäreservaatti) 1500-1600 metrin korkeudella, mutta se EI ole ikimetsä eikä juuri eroa metsästä ”reservaatin” ulkopuolella: se sisältää paljon kantoja, aukkoja ja nuorta metsää.

 

Telttailu on sallittu vain leirintäalueilla (Crna podassa ei leirintäaluetta).

 

* Jeroenin www-sivusto: Opens external link in new windowbomeninfo.nl/english1.htm

 

Lähteet:

 

1        Lyr, H., Fiedler, H. J. & Tranquillini, W. (1992): Physiologie und Ökologie der Gehölze. Fischer.

2        Debreczy, Z. & Rácz, I. (2012): Opens external link in new windowConifers Around the World. DendroPress.

 

Virallinen kotisivu:

 

http://www.nparkovi.me/sajt/np-durmitor/o-parku

 

Pinus nigra (euroopanmustamänty), suuret puut; Fagus sylvatica (euroopanpyökki), pienemmät puut.
Tara kanjoni. Crna poda vasemmalla. Fagus sylvatica (euroopanpyökki), vas. alanurkassa. Sen takana sekä yläoikealla Pinus nigra (euroopanmustamänty).
Pinus nigra (euroopanmustamänty), suuret puut; vasemmalla Acer pseudoplatanus (vuorivaahtera); oikealla P. nigrojen välistä näkyy vaakaraidallinen Prunus avium (imeläkirsikka); muut pienemmät puut: Fagus sylvatica (euroopanpyökki).
47,4-metrinen Pinus nigra (euroopanmustamänty) keskellä. Myös Fagus sylvatica (euroopanpyökki) sekä ylävasemmalla Acer pseudoplatanusin (vuorivaahtera) lehviä.
Pinus nigra (euroopanmustamänty).
Acer platanoides (metsävaahtera). Taustalla Pinus nigra (euroopanmustamänty).
Fraxinus excelsior (lehtosaarni) Fagus sylvatica (euroopanpyökki) -metsässä.
Tara kanjoni. Crna Poda keskellä.
Crna Podan puulajeja.