baumzaehlen - Aarniometsiä & niiden puita

Durmitor kansallispuisto, Montenegro - Crna poda

Vuoristoseudulla 700-2500 metrin korkeudella sijaitseva Durmitor kansallispuisto on Montenegron tunnetuin luontokohde. Kansallispuiston yksi osa on mahtava, enimmillään 1300 metriä syvä Tara kanjoni, jota paikalliset väittävät Grand Canyonin jälkeen maailman toiseksi syvimmäksi kanjoniksi, mutta todellisuudessa Himalajalla sekä Andeilla on paljon syvempiä kanjoneita kuin kumpikaan edellä mainituista.

Crna poda on keskellä Tara kanjonin hyvin jyrkkää rinnettä 840-940 metrin korkeudella oleva tasanne, johon syvämultainen maaperä on päässyt muodostumaan. Pinus nigra ( euroopanmustamänty) , joka jyrkillä rinteillä kasvaa käkkäräisenä pikkupuuna, on muodostanut Crna podassa fantastisen metsän. Varjoa sietävä ¹ ja voimakkaasti varjostava Fagus sylvatica (euroopanpyökki) on valtaamassa metsän, ja runsaasti valoa vaativa ² P. nigra ei pysty enää lisääntymään. Nyt metsä näyttää tavalliselta Fagus -metsältä, jossa on lisäksi P. nigra -ylispuukerros. P. nigra -puut ovat nyt noin 400-vuotiaita. Vuonna 2012 Nikon 550 -laserinstrumenteilla Jeroen Philipponan* ja Michael Spraggonin kanssa suorittamissamme mittauksissa korkein löytämämme P. nigra oli 47,4-metrinen, mikä on maailman korkein tiedossamme oleva luotettava lukema tälle lajille. Crna poda ei ole täysin kirveenkoskematon: metsässä on myös jokunen kanto. Puulajidiversiteetti on matala, ja puuntunnistus helppoa. Metsässä ei ole polkuja, mutta aluskasvillisuus on hyvin vähäistä, ja metsässä käveleminen helppoa. Tie kulkee Crna podan läpi. Heinäkuussa 2012 kanjonin rinteillä riehuneet metsäpalot polttivat pieniä osia Crna podasta.

Muualla Durmitor kansallispuiston metsissä suoritetaan poimintahakkuita ja siellä pidetään myös lehmiä. Puisto sisältää myös pienen Zminje Jezero Prašumski Rezervatin (ikimetsäreservaatti) 1500-1600 metrin korkeudella, mutta se EI ole ikimetsä eikä juuri eroa metsästä ”reservaatin” ulkopuolella: se sisältää paljon kantoja, aukkoja ja nuorta metsää.

Telttailu on sallittu vain leirintäalueilla (Crna podassa ei leirintäaluetta).

* Jeroenin www-sivusto: bomeninfo.nl/english1.htm

Lähteet:

1 Lyr, H., Fiedler, H. J. & Tranquillini, W. (1992): Physiologie und Ökologie der Gehölze. Fischer.

2 Debreczy, Z. & Rácz, I. (2012): Conifers Around the World . DendroPress.

Virallinen kotisivu:

http://www.nparkovi.me/sajt/np-durmitor/o-parku