baumzaehlen - Aarniometsiä & niiden puita

©2017copyright christoph hase

Elbursvuoret, Iran

 

Vähintään 1000 km2 Elbursvuorten pohjoisrinteiden kosteista metsistä on koskematonta aarniometsää (vuonna 2005) 1. Sademäärä on melko korkea, lännessä yli 2000 mm/v pienentyen kohti itää2.

 

Koko Elbursvuorten pohjoisrinteiden alueella on 65–90 puulajia riippuen lähteestä ja puun määritelmästä1 2 3. Yleisimpiä puita alarinteillä ovat Opens internal link in current windowQuercus castaneifolia (kastanjatammi), Opens internal link in current windowCarpinus betulus (euroopanvalkopyökki) ja Opens internal link in current windowParrotia persica (parrotia). Seuraavaa sumuista vyöhykettä hallitsee Opens internal link in current windowFagus orientalis (idänpyökki). Ylin metsävyöhyke 2500–3000 metriin saakka on kuivempi: sademäärä on vain 400–600 mm/v ja se sisältää 4 kk kuivan kauden; täällä kasvavat matalat Opens internal link in current windowQuercus macranthera (vuoritammi) and Opens internal link in current windowCarpinus orientalis (idänvalkopyökki). Perinteisesti karjanhoitajat viettävät kevään ja kesän kuivilla ja viileillä yläharjanteilla ja siirtyvät syksyksi ja talveksi rannikolle; niinpä kostean ja usein jyrkkärinteisen Fagus-vyöhykkeen metsät ovat säilyneet parhaiten.2

 

Pohjois-Iranin metsillä on monia yhtäläisyyksiä Länsi-Georgian metsiin (kts. Opens internal link in current windowMtirala kansallispuisto) 4, mutta Länsi-Georgian tiheä ikivihreä pensasmainen aluskasvillisuus puuttuu. Pohjois-Iranissa on myös paljon liaaneja. Aukoissa kasvaa piikkisten pensaiden muodostamia tiheikköjä.

 

Elbursvuorten kuivia etelärinteitä peitti alun perin harva Juniperus excelsa subsp. polycarpos (turkinkataja) -metsä, mutta se on suurimmaksi osaksi raivattu5.

 

Lähteet:

 

1       Knapp. H. D. (2005): Die globale Bedeutung der Kaspischen Wälder. Teoksessa Nosrati, K et al. (toim.): Schutz der Biologischen Vielfalt und integriertes Management der Kaspischen Wälder (Nordiran). Bundesamt für Naturschutz.

2       Sagheb Talebi, K., Sajedi, T. & Pourhashemi, M. (2014): Forests of Iran. Springer.

3       Seifollahian, M., Rastaghi, M. E. & Hedayati, M.-A. (2005): Die Bedeutung der Pflanzenarten der Kaspischen Wälder. Teoksessa Nosrati, K et al. (toim.): Schutz der Biologischen Vielfalt und integriertes Management der Kaspischen Wälder (Nordiran). Bundesamt für Naturschutz.

4       Nakhutsrishvili, G. (2013): The Vegetation of Georgia (South Caucasus). Springer.

5       Bobek, H. (1951): Die natürlichen Wälder und Gehölzfluren Irāns. Geographisches Institut Universität Bonn.


Fagus orientalis (idänpyökki) -metsikkö.
Fagus orientalis (idänpyökki) -metsikkö.
Elbursvuorten alarinteitä.
Quercus castaneifolia (kastanjatammi).
Parrotia persica (parrotia).
Parrotia persica (parrotia).
Tilia dasystyla subsp. caucasica (steveninlehmus).
Vasemmalla Acer velutinum.
Pensasmaista Quercus macranthera (vuoritammi) -kasvustoa kuivilla ylärinteillä.