baumzaehlen - Aarniometsiä & niiden puita

1550 km ² suuruinen erämaa-alue sijaitsee suurimmaksi osaksi Inarinjärven ja Norjan rajan välissä sisältäen myös lukemattomia itäisen Inarinjärven saaria. Monista muista Lapin suurista suojelualueista poiketen (kts. Urho Kekkosen kansallispuisto ) Vätsäristä puuttuvat korkeat tunturit; korkeus merenpinnasta ulottuu noin 90 metristä 353 metriin (Rajapää).

Vätsäri (68,9–69,6 ° pohjoista leveyttä) on osa yhtä maailman pohjoisimmista metsäalueista; Pohjois-Amerikassa ei missään kasva metsää yhtä pohjoisessa ¹ , mutta Keski- ja Itä-Siperiassa on alueita, missä etenkin Larix spp. (lehtikuuset) muodostavat metsiä vielä pohjoisempana ² . Vätsärissä metsän muodostavat lähes pelkästään vain kaksi puulajia: mänty ( Pinus sylvestris ) ja tunturikoivu ( Betula pubescens var. pumila ). Männiköt ovat matalahkoja ja tunturikoivikot vielä matalampia. Aluskasvillisuus on pääosin matalaa varvikkoa. Vanhimmat männyt ovat alle 400-vuotiaita ³ . Nykyisten männiköiden valtapuut ovat syntyneet pääasiassa 1700-luvun puolivälissä, jolloin oli pitkä lämmin ilmastovaihe, ja metsäpalot olivat tavallisia ja laajoja ³ . Kylmässä ilmastossa puu maatuu hitaasti, joten maapuita ja keloja on paljon, mutta rannoilla suosittujen leiripaikkojen lähellä ne on poltettu loppuun. Tunturikoivikoita on vähemmän. Tunturimittarien ( Epirrita autumnata ) massaesiintymä 1960-luvulla vei 80 % tunturikoivuista, sitä edesauttoivat kylmät kesät ³ . Melko säännöllisesti toistuvien tunturimittarituhojen lisäksi porojen laidunnus ja kulontorjunta vaikuttavat siihen suuntaan, että tunturikoivikot vähenevät entisestään ³ . Koillisosa on lähes puutonta, kallioista ylänköä ³ . Soita on myös paljon, etenkin alueen eteläosassa ³ . Sademäärä on noin 430–480 mm/v ja vuoden keskilämpötila noin -1–1 °C.

Suurin osa erämaasta on hakkaamatonta metsää, mutta eteläosan, Kessin, männiköistä on poistettu suurimmat puut 1920-luvulla, ja tämä osa (13 % koko erämaan metsistä) on edelleen ”luonnonmukaisten” hakkuiden piirissä ³ . Syynä erämaan syrjäisyyteen ja siten säästymiseen ovat Inarinjärvi pitkine vuonoineen, Norjan ja Venäjän rajat, vaikeahko maasto ja tiettömyys ³ . Vätsärin erämaa on olennaisesti suurempi kuin siihen rajoittuva Norjan suurin luonnontilaisten metsien alue, Øvre Pasvik kansallispuisto (119 km ² ). Venäläisiin erämaihin verrattuna molemmat ovat kuitenkin pieniä. Vaikka suurimmassa osassa Vätsäriä ei ole ollut hakkuita, ihminen on silti vaikuttanut alueeseen. Metsäpalojen torjunta aloitettiin 1920-luvulla, ja sen jälkeen niitä ei ole ollut lainkaan ³ . Sitä ennen metsät ovat palaneet noin 100 vuoden välein ³ , tosin osa kuloista on todennäköisesti saanut alkunsa ihmisen toiminnasta. Erämaata käytetään porojen laiduntamiseen, mutta niiden vaikutus jäkäläpeitteeseen ja kasvillisuuteen on melko vähäistä ³ . Inarinjärvi on säännöstelty ³ (mutta siitä huolimatta hyvin kaunis). Ranta-alueella on myös yksityisalueita rakennuksineen ³ . Metsästys on sallittu, mutta sitä harjoitetaan lähinnä Inarinjärven rantamaissa ³ .

Erämaa-alue sopii erinomaisesti melontaan ja erämaavaelluksiin. Luontoretkeilijät liikkuvat yleensä Inarinjärvellä, vaeltajia on vähän ³ . Inarinjärvellä on myös moottoriveneitä, muttei häiriöksi asti. Merkittyjä vaellusreittejä on vain yksi 35 km pituinen ⁴ . Metsät ja rannat ovat hyvin kivikkoisia. Jokamiehenoikeudet ovat voimassa ³ .

Lähteet:

1 Larsen, J. A. (1980): The Boreal Ecosystem. Academic Press.

2 Hytteborn, H., Maslov, A. A., Nazimova, D. I. & Rysin, L. P. (2005): Boreal Forests of Eurasia. In Andersson, F.: Ecosystems of the World 6: Coniferous Forests . Elsevier.

3 Vätsärin erämaan hoito- ja käyttösuunnitelma (2008). Metsähallitus.

4 www.luontoon.fi

Virallinen kotisivu:

http://www.luontoon.fi/vatsari

Video:

https://www.youtube.com/watch?v=FXjqs6Ri3M8