baumzaehlen - Aarniometsiä & niiden puita

©2017copyright christoph hase

Barrington Tops kansallispuisto, Uusi Etelä-Wales, Australia - ylärinteiden metsät


739 km2 laajuinen Barrington Tops National Park on yksi osa Gondwana Rainforest of Australia -maailmanperintöaluetta, joka koostuu useasta toisistaan erillisestä osasta. Tämä kansallispuisto muodostuu yli 1500 metriin kohoavasta vanhasta tulivuorisysteemistä. Hedelmällisestä basalttiperäisestä maaperästä johtuen vaateliaat sademetsäpuut menestyvät suojaisissa laaksoissa; matalammalla sademetsä luokitellaan subtrooppiseksi, korkeammalla sijaitsevat Opens internal link in current windowNothofagus moorei -metsiköt viileän lauhkeaksi1. Metsäpaloista riippuvaiset eukalyptukset tunkeutuvat helpommin palaville paikoille kuten harjanteille. Sademäärä Barrington Tops:illa on noin 1500 mm/v, maksimi on kesällä, ja usein esiintyvä sumu lisää vielä kosteutta huomattavasti2.

 

Ylärinteiden puusto ei ole kovin monipuolinen. Sademetsäpuiden tunnistaminen ei tuota siellä suuria vaikeuksia, mutta eukalyptusten tunnistaminen on työlästä (enemmän siitä Opens internal link in current windowSnowy River kansallispuiston sivulla). N. moorei muodostaa kunnon metsiä vain pieninä metsiköinä suojaisissa paikoissa, lähinnä ylärinteillä3. Parhaimmillaan se kasvaa yli 40 metriseksi, ja näiden metsiköiden puuston tilavuus pinta-alaa kohti on jopa suurempi kuin alarinteillä kasvavien subtrooppisten sademetsien4. Pensaskerroksen Opens internal link in current windowDicksonia antarctica (etelänrankasaniainen) karakterisoi voimakkaasti näitä metsiköitä. Se kestää hyvin kuloja ja yllättäen voi tulla 500-1000 vuoden ikäiseksi5. Vuoren laella on Opens internal link in current windowEucalyptus pauciflora -metsää, jota ei pidetä sademetsänä, vaan subalpiinisena metsäna1 (vaikka se on aivan yhtä kosteata kuin viereinen N. moorei -metsä), koska Eucalyptusta ei pidetä sademetsäpuuna. (Australian sademetsän määrittelystä, kts. myös Opens internal link in current windowFranklin-Gordon Wild Rivers kansallispuisto.)

 

Polkujen ulkopuolella liikkuminen ja telttaileminen on sallittua mutta vaikeaa; rinteet ovat jyrkkiä, ja missä latvusto on avoin, piikikkäät köynnökset tekevät etenemisestä äärimmäisen hidasta. Puistoon ei pääse julkisilla liikennevälineillä.

 

Lähteet:

 

1       Keith, D. (2004): Ocean Shores to Desert Dunes, the Native Vegetation of New South Wales and the ACT. Dep. of Environment and Conservation (NSW).

2       Floyd, A. (1990): Australian Rainforests in New South Wales, Volume 1. Surrey Beatty & Sons.

3       Zoete, T. (2000): Opens external link in new windowVegetation Survey of the Barrington Tops and Mount Royal National Parks for use in Fire Management. Cunninghamia 6(3).

4       Read, J. & Brown, M. J. (1996): Ecology of Australian Nothofagus Forests. Teoksessa Veblen, T. T., Hill, R. S. & Read, J. (toim.): The Ecology and Biogeography of Nothofagus Forests. Yale University Press.

5       Hunt, Davidson, Unwin & Close (2002): Ecophysiology of the Soft Tree Fern, Dicksonia antarctica Labill. Austral Ecology 27, 360–368.

 

Virallinen kotisivu:

 

http://www.nationalparks.nsw.gov.au/visit-a-park/parks/Barrington-Tops-National-Park

 

Doryphora sassafras (tuuhealatvuksiset puut) valloittaa Nothofagus moorei (paksummat rungot) -metsää. Myös Dicksonia antarctica (etelänrankasaniainen). Korkeus merenpinnasta 1430 m.
Nothofagus moorei (suuret puut) -metsää. Myös pieniä tuuheita Doryphora sassafras sekä Dicksonia antarctica (etelänrankasaniainen).
Harjanteilla Eucalyptus spp. (vaaleat latvukset), laaksoissa sademetsäpuita, taustan jyrkällä rinteellä Nothofagus moorei -metsää, vuoren laella Eucalyptus pauciflora -metsää. Terävän huipun (Careys Peak, 1545 m) alapuolella maanvyörymäalue.
Eucalyptus pauciflora -metsää 1400 metrin korkeudella.
Chichester Riverin yläjuoksua 1200 metrissä. Vasemmalla Vesselowskya rubifolian kolmesormisia lehtiä. Myös Dicksonia antarctica (etelänrankasaniainen).
Matalaa Elaeocarpus holopetalus -valtaista metsää 1300 metrin korkeudella.
Ylärinteiden (1200-1450 m) sademetsäpuita.