baumzaehlen - Aarniometsiä & niiden puita

Mtirala kansallispuisto, Georgia

Nykyisen kansallispuiston alueella sijaitsi luonnonpuisto vuoteen 1961 saakka, jolloin suojelu valitettavasti purettiin ¹ . 158 km ² suuruinen kansallispuisto perustettiin vasta vuonna 2007. Kansallispuisto liittyy saumattomasti 139 km ² suuruiseen Kintrishi luonnonpuistoon.

Vuotuinen sademäärä on yli 2500 mm, ylimmillä rinteillä paikoitellen jopa 4000 mm ² ; siten tämä on runsassateisin alue Kaukasuksella ja koko entisen Neuvostoliiton alueella ¹ . Vuoden keskilämpötila tässä käsiteltävissä puiston ylempien rinteiden metsissä on 9–10°C ² . Metsiä on usein kutsuttu lauhkeiksi sademetsiksi. Pohjois-Amerikan länsirannikon (kts. Olympic kansallispuisto ) sekä eteläisen pallonpuoliskon lauhkeisiin sademetsiin (kts. Tarkine ) verrattuna ilmasto on jonkin verran mantereisempi. Pohjois-Amerikan länsirannikkoa luonnehtiva kesän kuiva kausi puuttuu ³ . Näistä ilmastollisista eroista seuraa, että metsä koostuu kesävihannista lehtipuista. Länsi-Georgian metsillä on monia yhtäläisyyksiä Pohjois-Iranin metsiin (kts. Elbursvuoret ) ³ .

Korkeus merenpinnasta ulottuu noin 200 metristä 1764 metriin. Rinteet ovat jyrkkiä. Kuten Pohjois-Iranissakin, Länsi-Georgian ja ympäröivien alueiden alamailla sijaitsi jääkausien aikana refugi ³ mistä johtuen puiston alarinteiltä löytyy useita alueellisia endemiittejä. Alarinteiden metsät eivät kuitenkaan ole luonnontilassa. Ylempänäkin on kaadettu paikoitellen yksittäisiä puita ennen puiston perustamista ⁴ mutta metsä vaikuttaa kuitenkin suhteellisen luonnontilaiselta isoine ja kuolleine puineen; diversiteetti on kuitenkin täällä melko matala. Puiden tunnistamisesta Borjomi luonnonpuiston sivulla. Fagus orientalis (idänpyökki) on valtapuu. Muut runsaat puut ovat Castanea sativa (jalokastanja), Carpinus betulus (euroopanvalkopyökki) ja Alnus glutinosa subsp. barbata (tervaleppä) ² . A . glutinosa ei ole täällä rajoittunut jokien rannoille ja soille vaan kasvaa myös rinteillä ja harjanteilla. C. sativa oli aiemmin laajalti levinnyt Georgian metsissä, mutta nykyään sitä löytää vain vaikeapääsyisiltä vuorilta ⁵ .

Merkittävä ero Euroopan Fagus sylvatica (euroopanpyökki) -metsiin (kts. Heilige Hallen luonnonsuojelualue ) verrattuna on aluskasvillisuus, joka tyypillisesti koostuu tiheästä suurimmaksi osaksi ikivihreiden lajien muodostamasta kasvullisesti leviävästä pensaskerroksesta. Runsain laji on Rhododendron ponticum (turkinalppiruusu), muita yleisiä ovat Rhododendron ungernii (artvininalppiruusu), Prunus laurocerasus (laakerikirsikka), Ilex colchica ja Vaccinium arctostaphylos ; näistä vain viimeksi mainittu on kesävihanta. Ylempien rinteiden F. orientalis -metsissä pensasto on monin paikoin vain metrin korkuinen, mutta kaikki mainitut ikivihreät lajit voivat hyvillä paikoilla kasvaa yli 10-metrisiksi V. arctostaphylosin enimmäiskorkeuden ollessa noin 5 m ⁶ . Paikoitellen esiintyy myös metsänpohjaa, joka muistuttaa F. sylvatica -metsiä, kuten matalaa piikkistä Rubus -pensaikkoa ja lähes olematonta aluskasvillisuutta. Latvusto ei ole kovin tiheä. Kiipijäkasveja on vähän F. orientalisin rungoilla, muilla lajeilla enemmän. Ylemmät rinteet ovat lähes päivittäin sumun peitossa ⁴ .

Puistossa on kaksi vaellusreittiä. Lyhyempi reitti kulkee suurimmaksi osaksi puiston ulkopuolella läpi Juglans regia (saksanpähkinä) - ja muiden istutusten eikä ole vaivan arvoinen metsää silmällä pitäen (polun päässä on vesiputous). Pidempi kaksipäiväiseksi tarkoitettu reitti kuitenkin kulkee ylempänä läpi komeiden F. orientalis -metsien. Puistossa on sallittua yöpyä yhdellä telttapaikalla lähellä em. vesiputousta sekä pidemmän polun päässä 1235 metrin korkeudella sijaitsevassa kämpässä. Polut alkavat Chakvistavin kylästä, johon päästäkseen pitää ajaa taksilla Chakvista 45 min kestävä 15 km matka erittäin huonokuntoista tietä.

Lähteet:

1 Krever, V. ym. (toim.) 2001: Biodiversity of the Caucasus Ecoregion. An Analysis of Biodiversity and Current Threats and Initial Investment Portfolio. WWF.

2 Memiadze, N. ym. (2013): Flora of Mtirala National Park . International Caucasian Forestry Symposium.

3 Nakhutsrishvili, G. (2013): The Vegetation of Georgia (South Caucasus). Springer.

4 Mtirala National Park administration . Henk.koht . tied. (2014)

5 Bobokashvili, Z. & Maghradze, D. (2009): Georgia. Teoksessa Avanzato, D. (toim.): Following Chestnut Footprints ( Castanea spp.) .

6 Schmidt (2002-7): Bäume und Sträucher Kaukasiens. Mitt. Dtsch. Dendrol. Ges . 87-92.

Virallinen kotisivu:

http://apa.gov.ge/en/protected-areas/cattestone/mtiralas-erovnuli-parkis-administracia

Video:

http://www.youtube.com/watch?v=FRR4yNY_iz4