baumzaehlen - Aarniometsiä & niiden puita

©2017copyright christoph hase

Mtirala kansallispuisto, Georgia

 

Nykyisen kansallispuiston alueella sijaitsi luonnonpuisto vuoteen 1961 saakka, jolloin suojelu valitettavasti purettiin1. 158 km2 suuruinen kansallispuisto perustettiin vasta vuonna 2007. Kansallispuisto liittyy saumattomasti 139 km2 suuruiseen Kintrishi luonnonpuistoon.

 

Vuotuinen sademäärä on yli 2500 mm, ylimmillä rinteillä paikoitellen jopa 4000 mm 2; siten tämä on runsassateisin alue Kaukasuksella ja koko entisen Neuvostoliiton alueella1. Vuoden keskilämpötila tässä käsiteltävissä puiston ylempien rinteiden metsissä on 9–10°C 2. Metsiä on usein kutsuttu lauhkeiksi sademetsiksi. Pohjois-Amerikan länsirannikon (kts. Opens internal link in current windowOlympic kansallispuisto) sekä eteläisen pallonpuoliskon lauhkeisiin sademetsiin (kts. Opens internal link in current windowTarkine) verrattuna ilmasto on jonkin verran mantereisempi. Pohjois-Amerikan länsirannikkoa luonnehtiva kesän kuiva kausi puuttuu3. Näistä ilmastollisista eroista seuraa, että metsä koostuu kesävihannista lehtipuista. Länsi-Georgian metsillä on monia yhtäläisyyksiä Pohjois-Iranin metsiin (kts. Opens internal link in current windowElbursvuoret) 3.

 

Korkeus merenpinnasta ulottuu noin 200 metristä 1764 metriin. Rinteet ovat jyrkkiä. Kuten Pohjois-Iranissakin, Länsi-Georgian ja ympäröivien alueiden alamailla sijaitsi jääkausien aikana refugi3 mistä johtuen puiston alarinteiltä löytyy useita alueellisia endemiittejä. Alarinteiden metsät eivät kuitenkaan ole luonnontilassa. Ylempänäkin on kaadettu paikoitellen yksittäisiä puita ennen puiston perustamista4 mutta metsä vaikuttaa kuitenkin suhteellisen luonnontilaiselta isoine ja kuolleine puineen; diversiteetti on kuitenkin täällä melko matala. Puiden tunnistamisesta Opens internal link in current windowBorjomi luonnonpuiston sivulla. Opens internal link in current windowFagus orientalis (idänpyökki) on valtapuu. Muut runsaat puut ovat Opens internal link in current windowCastanea sativa (jalokastanja), Opens internal link in current windowCarpinus betulus (euroopanvalkopyökki) ja Opens internal link in current windowAlnus glutinosa subsp. barbata (tervaleppä) 2. A. glutinosa ei ole täällä rajoittunut jokien rannoille ja soille vaan kasvaa myös rinteillä ja harjanteilla. C. sativa oli aiemmin laajalti levinnyt Georgian metsissä, mutta nykyään sitä löytää vain vaikeapääsyisiltä vuorilta5.

 

Merkittävä ero Euroopan Opens internal link in current windowFagus sylvatica (euroopanpyökki) -metsiin (kts. Opens internal link in current windowHeilige Hallen luonnonsuojelualue) verrattuna on aluskasvillisuus, joka tyypillisesti koostuu tiheästä suurimmaksi osaksi ikivihreiden lajien muodostamasta kasvullisesti leviävästä pensaskerroksesta. Runsain laji on Opens internal link in current windowRhododendron ponticum (turkinalppiruusu), muita yleisiä ovat Opens internal link in current windowRhododendron ungernii (artvininalppiruusu), Opens internal link in current windowPrunus laurocerasus (laakerikirsikka), Opens internal link in current windowIlex colchica ja Opens internal link in current windowVaccinium arctostaphylos; näistä vain viimeksi mainittu on kesävihanta. Ylempien rinteiden F. orientalis -metsissä pensasto on monin paikoin vain metrin korkuinen, mutta kaikki mainitut ikivihreät lajit voivat hyvillä paikoilla kasvaa yli 10-metrisiksi V. arctostaphylosin enimmäiskorkeuden ollessa noin 5 m 6. Paikoitellen esiintyy myös metsänpohjaa, joka muistuttaa F. sylvatica -metsiä, kuten matalaa piikkistä Rubus-pensaikkoa ja lähes olematonta aluskasvillisuutta. Latvusto ei ole kovin tiheä. Kiipijäkasveja on vähän F. orientalisin rungoilla, muilla lajeilla enemmän. Ylemmät rinteet ovat lähes päivittäin sumun peitossa4.

 

Puistossa on kaksi vaellusreittiä. Lyhyempi reitti kulkee suurimmaksi osaksi puiston ulkopuolella läpi Juglans regia (saksanpähkinä) - ja muiden istutusten eikä ole vaivan arvoinen metsää silmällä pitäen (polun päässä on vesiputous). Pidempi kaksipäiväiseksi tarkoitettu reitti kuitenkin kulkee ylempänä läpi komeiden F. orientalis -metsien. Puistossa on sallittua yöpyä yhdellä telttapaikalla lähellä em. vesiputousta sekä pidemmän polun päässä 1235 metrin korkeudella sijaitsevassa kämpässä. Polut alkavat Chakvistavin kylästä, johon päästäkseen pitää ajaa taksilla Chakvista 45 min kestävä 15 km matka erittäin huonokuntoista tietä.

 

Lähteet:

 

1       Krever, V. ym. (toim.) 2001: Biodiversity of the Caucasus Ecoregion. An Analysis of Biodiversity and Current Threats and Initial Investment Portfolio. WWF.

2       Memiadze, N. ym. (2013): Opens external link in new windowFlora of Mtirala National Park. International Caucasian Forestry Symposium.

3       Nakhutsrishvili, G. (2013): The Vegetation of Georgia (South Caucasus). Springer.

4       Mtirala National Park administration. Henk.koht. tied. (2014)

5       Bobokashvili, Z. & Maghradze, D. (2009): Georgia. Teoksessa Avanzato, D. (toim.): Following Chestnut Footprints (Castanea spp.).

6       Schmidt (2002-7): Bäume und Sträucher Kaukasiens. Mitt. Dtsch. Dendrol. Ges. 87-92.

 

Virallinen kotisivu:

 

http://apa.gov.ge/en/protected-areas/cattestone/mtiralas-erovnuli-parkis-administracia

 

Video:

 

http://www.youtube.com/watch?v=FRR4yNY_iz4

 

Fagus orientalis (idänpyökki) -metsää noin 800 metrin korkeudella.
Fagus orientalis (idänpyökki) -metsää noin 1000 metrin korkeudella.
Kaksi Tilia dasystyla subsp. caucasica (steveninlehmus) -puuta noin 1100 metrissä.
Fagus orientalis (idänpyökki) noin 1100 metrissä.
Purolaakso noin 1100 metrissä. Vasemmalla Alnus glutinosa subsp. barbata (tervaleppä), taustalla kukkii Rhododendron ungernii (artvininalppiruusu).
Näkymä puistoon.
Fagus orientalis (idänpyökki) -metsää. Keskivasemmalla pieni Castanea sativa (jalokastanja). Rhododendron ponticum (turkinalppiruusu) -aluskasvillisuus.
Fagus orientalis (idänpyökki), ympärysmitta 536 cm. Rhododendron ponticum (turkinalppiruusu) -aluskasvillisuus. Korkeus merenpinnasta noin 900 m.
Ylärinteiden latvus- ja pensaskerroksen (alh.) lajeja.