baumzaehlen - Aarniometsiä & niiden puita

©2017copyright christoph hase

Shiretoko kansallispuisto, Japani

 

Shiretoko on niemi Hokkaidon koillisnurkassa. Shiretokon kansallispuistosta tuli maailmanperintöalue vuonna 2005, ja kävijämäärät lisääntyivät samalla huikeasti. Suosituimmilla paikoilla - kuten Shiretoko Go-Ko - voi olla vaikeaa liikkua japanilaisen turistimassan puserruksissa, mutta suurin osa puistosta on hyvin erämaista luonteeltaan.

 

Vuotuinen sademäärä on 1000–1400 mm, ja ainakin osaa puistosta voidaan kutsua lauhkeaksi sademetsäksi1.

 

Puuntunnistusta vaikeuttaa se, että kieltä hyvin osaamaton ei pysty lukemaan japanilaisia tunnistusoppaita. Näissä oppaissa on kuitenkin loistava kuvitus (parempi kuin missään länsimaalaisessa oppaassa, jonka olen nähnyt), ja tunnistus on usein mahdollista vain kuvia vertaamalla. J. Ohwin vanha englanninkielinen ”Flora of Japan” auttaa myös. Muuten puuntunnistus ei ole vaikeaa. Metsät ovat sekametsiä - yleisimpiä puulajeja ovat Opens internal link in current windowAbies sachalinensis (sahalininpihta), Opens internal link in current windowBetula ermanii (kivikoivu) ja Opens internal link in current windowQuercus mongolica (mongoliantammi). Metsänrajan yläpuolella on lähes läpitunkematonta Opens internal link in current windowPinus pumila -pensaikkoa (pensassembra). Toisin kuin useimmat muut havupuut, se pystyy leviämään juurista vesomalla2. Myöskään alempana polkujen ulkopuolella vaeltaminen ei ole helppoa johtuen runsaista jyrkistä rinteistä.

 

VAROITUS: Metsissä kasvaa aluskasvillisuutena yleisesti kosketusmyrkyllinen Toxicodendron orientale.

 

Puutiaisia on paikoitellen todella paljon.

 

Lähteet:

 

1       DellaSala, D. A. (toim.). 2011: Temperate and Boreal Rainforests of the World. Island Press.

2       Farjon, A. (2008): A Natural History of Conifers. Timber Press.

 

Viralliset kotisivut:

 

http://www.env.go.jp/en/nature/nps/park/parks/shiretoko.html

 

http://www.biodic.go.jp/english/jpark/np/siretoko_e.html

 

Abies sachalinensis (sahalininpihta) -valtaista metsää 160 metrin korkeudella; vasemmalla Quercus mongolica (mongoliantammi).
Abies sachalinensis (sahalininpihta) -valtaista metsää 500 metrin korkeudella; edessä keskellä Quercus mongolica (mongoliantammi), oik. vanha Betula ermanii (kivikoivu), vas. ylh. Acer japonicum (hokkaidonvaahtera) -lehtiä.
Betula ermanii (kivikoivu, sileä kaarna) - Quercus mongolica (mongoliantammi) -metsää 600 metrin korkeudella.
Betula ermanii (kivikoivu) -metsää 650 metrin korkeudella.
Quercus mongolica (mongoliantammi) -metsää 700 metrin korkeudella.
Betula ermanii (kivikoivu) 800 metrin korkeudella.
Tummat alueet: Pinus pumila (pensassembra); vaaleamman vihreät alueet: matalaa Betula ermanii (kivikoivu) -valtaista kasvustoa.
Magnolia obovata (hopeamagnolia) 500 metrin korkeudella.
Betula ermanii (kivikoivu).
Acer pictum (idänvaahtera).
Picea jezoensis (ajaninkuusi).
Abies sachalinensis (sahalininpihta, vas.) ja Picea jezoensis (ajaninkuusi) -latvukset.
Abies sachalinensis (sahalininpihta) - Betula ermanii (kivikoivu) - Quercus mongolica (mongoliantammi) -valtaista metsää 500 metrin korkeudella.
Ylempien rinteiden (500-800 m) lehtipuita (Sorbus matsumurana (fujinpihlaja) on pensas). Alnus maximowiczii = A. viridis subsp. maximowiczii (sahalininleppä).