baumzaehlen - Aarniometsiä & niiden puita

Petkeljärven kansallispuisto, Suomi

Tämä puisto sisältää valoisia mäntymetsiä ( Pinus sylvestris ), harjuja ja kauniita järviä.

Suurin osa puustosta on noin 25-metristä 1800-luvun puolivälissä kulojen jälkeen itänyttä mäntymetsää ¹ . Itä-Suomen kuivilla hiekkamailla kulot ovat esiintyneet 1900-luvulle saakka noin 50 vuoden välein; tosin osa kuloista on saanut alkunsa ihmisen toiminnasta ² . Mänty on itse asiassa kaikkein tulenkestävin boreaalisen Euraasian puulajeista ³ . Sen kävyt eivät kuitenkaan ole serotiinisia kuten pohjoisamerikkalaisilla P. banksianalla (banksinmänty) ja P. contortalla (kontortamänty) ⁴ .

Yhteensä puulajeja puistossa on kymmenenkunta, joista suurin osa on hyvin helppoja tunnistaa. Vuotuinen sademäärä on noin 600 mm, vuoden keskilämpötila 1–2 °C ja korkeus merenpinnasta 145 metristä (järvenpinta) noin 165 metriin.

Vaikka puisto on pieni (6 km ² ) ja talousmetsien ja hakkuuaukeiden ympäröimä, se on syrjäinen ja rauhallinen. Kuikkalammen ja Joutenjärven välillä on entisiä kaskialoja, jotka voi erottaa runsaamman lehtipuuston perusteella ¹ . Vanhoja sahattuja kantoja voi nähdä joissain paikoissa. Puistossa on myös joitakin sodanaikaisia juoksuhautoja, vaikkei puistossa olekaan sodittu ¹ . Telttailu on sallittu vain leirintäalueella.

Lähteet:

1 www.luontoon.fi

2 Parviainen, J. et al. (1999): Research in Forest Reserves and Natural Forests in European Countries . EFI Proceedings No. 16, 1999.

3 Agee, J. K. (1998): Fire and pine ecosystems. In Richardson, D. M. (ed.): Ecology and Biogeography of Pinus. Cambridge.

4 Shorohova, E., Kneeshaw, D., Kuuluvainen, T. & Gauthier, S. (2011): Variability and Dynamics of Old-Growth Forests in the Circumboreal Zone: Implications for Conservation, Restoration and Management . Silva Fennica 45 (5).

Virallinen kotisivu:

http://www.luontoon.fi/petkeljarvi