baumzaehlen - Aarniometsiä & niiden puita

©2018copyright christoph hase

Žofínský prales National Nature Reserve, Tšekki

 

Yksityiskohtaiset historialliset asiakirjat ja vanhat metsäkartat viittaavat siihen, että 50 ha tämän suojelualueen (98 ha) ydinalueesta (74,5 ha) ei ole koskaan hakattu1. Tämä on Tšekin vanhin suojelualue ja yksi Euroopan vanhimmista: ydinalue on ollut suojeltuna vuodesta 1838 lähtien, mutta kuollutta puuta on otettu vuoteen 1882 saakka1. Vuodesta 1849 aina 1940-luvulle saakka alue oli osa riistapuistoa, mistä seuraa, että 40–50 cm paksuisia puita ei käytännöllisesti katsoen ole2. Toisen maailmansodan jälkeen suurten kasvinsyöjien määrät lisääntyivät edelleen, vaikkei aluetta enää hoidettukaan riistapuistona2. Koko suojelualue aidattiin vuonna 1991 ylitiheiden kasvisyöjäpopulaatioiden vuoksi2. Nykyään aita on kuitenkin rikki useasta kohdasta, joten kaikki Opens internal link in current windowAbies alban (saksanpihta) ja jopa osa Opens internal link in current windowPicea abiesin (euroopankuusi) taimista syödään. Vuonna 2007 myrsky kaatoi noin 9 % ydinalueesta; havupuita kaatui eniten1. Yleisesti ottaen voimakkaat tuulet ovat yleisin luonnollinen häiriötekijä Keski-Euroopan metsissä; hyvin voimakkaita myrskyjä, Pohjois-Amerikan hurrikaaneja ja Itä-Aasian taifuuneja, ei kuitenkaan esiinny3.

 

Tämä metsä on tutkittu läpikotaisin; esim. kaikki väh. 10 cm paksuiset elävät ja kuolleet puut on kartoitettu1. Opens internal link in current windowFagus sylvatica (euroopanpyökki) vallitsee, sen jälkeen runsain on P. abies; muut, paljon harvinaisemmat puulajit, ovat A. alba, Opens internal link in current windowUlmus glabra (vuorijalava), Opens internal link in current windowAcer pseudoplatanus (vuorivaahtera), Opens internal link in current windowAcer platanoides (metsävaahtera), Opens internal link in current windowSorbus aucuparia (kotipihlaja) ja Opens internal link in current windowSalix caprea (raita) 1. Nämä kaikki ovat helppoja erottaa toisistaan. Syyt A. alban harvinaisuuteen ovat ilmansaasteet etenkin 60-luvulta 80-luvulle, vuoden 2007 myrsky1 ja varmasti myös suojelualueen historia riistapuistona – A. alba on kasvinsyöjien mieliruokaa4! F. sylvatica on hyötynyt A. alban alamäestä1. Alueella on myös muutama kosteikko ja soinen lähde. Suojelualue sijaitsee 735–830 metrin korkeudella etupäässä loivilla luoteisrinteillä. Vuotuinen sademäärä on 917 mm (maksimi kesäkuussa) ja vuoden keskilämpötila 4,3 °C 1.

 

Lähteet:

 

1       Šamonil, P. ym. (2013): Opens external link in new windowIndividual-based approach to the detection of disturbance history through spatial scales in a natural beech-dominated forest. Journal of Vegetation Science 24: 11671184.

2       Kenderes, K. ym. (2009): Opens external link in new windowNatural Gap Dynamics in a Central European Mixed Beech-Spruce-Fir Old-Growth Forest. Ecoscience 16(1):3947.

3       Fischer, A., Marshall, P. & Camp, A. (2013): Opens external link in new windowDisturbances in deciduous temperate forest ecosystems of the northern hemisphere: their effects on both recent and future forest development. Biodivers Conserv 22:1863–1893.

4       Standovár, T. & Kenderes, K. (2003): A review on natural stand dynamics in Beechwoods of East Central Europe. Applied Ecology and Environmental Research 1(1–2): 19–46.

 

Virallinen kotisivu:

 

http://www.cittadella.cz/europarc/index.php?p=index&site=NPR_zofinsky_prales_en


Fagus sylvatica (euroopanpyökki) -metsää.
Fagus sylvatica (euroopanpyökki) -metsää.
Fagus sylvatica (euroopanpyökki) -metsää. Ison puun (keskioik.) ympärysmitta 405 cm.
Fagus sylvatica (euroopanpyökki) ja Picea abies (euroopankuusi).
Vasemmalla 51,7-metrinen Abies alba (saksanpihta) pienen kosteikon reunalla. Muut puut: Fagus sylvatica (euroopanpyökki) ja Picea abies (euroopankuusi).
35-metrinen Ulmus glabra (vuorijalava). Muut puut: Fagus sylvatica (euroopanpyökki).