baumzaehlen - Aarniometsiä & niiden puita

©2017copyright christoph hase

Rothwald aarniometsä, Itävalta

 

Rothwald on Alppien suurin aarniometsien jäänne1. Vaikka sen ympäristössä suoritettiin 1700-luvun puolivälistä lähtien suuria hakkuita, säästyi Rothwald syrjäisyytensä, topografiansa ja kahden osavaltion välissä sijaitsevan paikkansa ansiosta2. Vuonna 1875 se siirtyi Rothschildin perheen hallintaan, joka ei hyväksynyt minkäänlaisia hakkuita Rothwaldissa vaan käytti sitä metsästykseen sekä virkistysalueena2. Vuonna 1943 aarniometsä suojeltiin virallisesti2 ja nykyään se kuuluu Dürrenstein erämaa-alueeseen. Myös siitepölyanalyysit ovat vahvistaneet, että kyseessä on todellinen aarniometsä1. Rothwald jakautuu kahteen osaan: ”suuri aarniometsä“ (2,4 km2) ja ”pieni aarniometsä” (0,5 km2). Alun perin aarniometsä oli yhtenäinen ja pinta-ala suurempi; valitettavasti Moderbachin varrelta kahden nykyisen osa-alueen välistä otettiin puuta vuoden 1966 myrskytuhojen jälkeen, mikä johti aarniometsän jakautumiseen kahtia2.

 

Rothwald sijaitsee 940 metristä aina metsänrajalle 1500 metrin korkeudelle saakka kalkkikivellä3 ja käsittää sekä jyrkkiä rinteitä että lähes tasaista maata. Pääpuulajit ovat Opens internal link in current windowFagus sylvatica (euroopanpyökki), Opens internal link in current windowAbies alba (saksanpihta) ja Opens internal link in current windowPicea abies (euroopankuusi). Aarniometsässä on yli 500-vuotiaita A. alba - ja P. abies -, ja 450-vuotiaita F. sylvatica -yksilöitä2. Muut, paljon harvinaisemmat, puulajit ovat Opens internal link in current windowAcer pseudoplatanus (vuorivaahtera), Opens internal link in current windowAcer platanoides (metsävaahtera), Opens internal link in current windowUlmus glabra (vuorijalava), Opens internal link in current windowSalix caprea (raita), Aria edulis (syn. Sorbus aria, saksanpihlaja) 2, Opens internal link in current windowHedlundia austriaca (syn. Sorbus austriaca, itävallanpihlaja), Opens internal link in current windowSorbus aucuparia (kotipihlaja) ja Opens internal link in current windowTaxus baccata (euroopanmarjakuusi) 1. Nämä kaikki ovat helppoja erottaa toisistaan. ”Pienessä aarniometsässä” on joitain runsaspuustoisia paikkoja, jopa 1577 m3/ha on mitattu pienellä alalla3, mutta suurin osa metsästä on huomattavasti harvempaa. Sitä vastoin kuollutta puuta on runsaasti kaikkialla.

 

Vaikka puuta ei ole hakattu, ei metsä ole luonnontilassa: Noin vuoteen 1870 saakka alueella oli luonnollinen suurten kasvissyöjien tiheys, mutta se kasvoi sen jälkeen petoeläinten hävittämisen ja talviruokinnan johdosta1. Sen seurauksena kasvissyöjille herkin puulaji A. alba ei ole pystynyt uusiutumaan 1800-luvun lopulta lähtien1 ja tulee häviämään, mikäli nykyinen kasvissyöjien määrä säilyy ennallaan3. Myös muiden puulajien, jopa P. abiesin, taimettuminen näyttää kärsivän.

 

Vuoden keskilämpötila on 3,7 °C ja sademäärä noin 2300 mm; kuukauden keskimääräinen sademäärä on koko vuoden yli 100 mm 2. Metsä voidaan luokitella lauhkeaksi sademetsäksi4.

 

Lähteet:

 

1       Mayer, H., Neumann, M. & Schrempf, W. (1979): Der Urwald Rothwald in  den Niederösterreichischen Kalkalpen. Teoksessa Mayer, H. (toim.): Urwaldreste, Naturwaldreservate und Schützenswerte Naturwälder in Österreich. Institut für Waldbau, Universität für Bodenkultur, Wien.

2       Gratzer, G. & Splechtna, B. (2014): Wissenschaftlicher Rundgang Rothwald.

3       Schrempf, W. (1986): Waldbauliche Untersuchungen im Fichten-Tannen-Buchen-Urwald Rothwald und in Urwald-Folgebeständen. Teoksessa Mayer, H. (toim.): Urwaldreste, Naturwaldreservate und Schützenswerte Naturwälder in Österreich. Institut für Waldbau, Universität für Bodenkultur, Wien.

4       DellaSala, D. A. (toim.). 2011: Temperate and Boreal Rainforests of the World. Island Press.

 

Virallinen kotisivu:

 

http://www.wildnisgebiet.at/

 

Rothausbach (puro) ”suuressa aarniometsässä“. Fagus sylvatica (euroopanpyökki) ja Picea abies (euroopankuusi).
Picea abies (euroopankuusi) ja Fagus sylvatica (euroopanpyökki). ”Suuri aarniometsä“.
Abies alba (saksanpihta) ja Fagus sylvatica (euroopanpyökki). “Suuri aarniometsä”.
Abies alba (saksanpihta, taustalla ja harmaa runko vasemmalla) ja Fagus sylvatica (euroopanpyökki). “Pieni aarniometsä”.
Etualalla kaksi Acer pseudoplatanusta (vuorivaahtera) ja Fagus sylvatican (euroopanpyökki) taimia. Taustalla F. sylvatica, Abies alba (saksanpihta) ja Picea abies (euroopankuusi). “Pieni aarniometsä”.
Rinnemetsää “suuressa aarniometsässä”. Abies alba (saksanpihta), Fagus sylvatica (euroopanpyökki) ja Picea abies (euroopankuusi, punertava runko takana keskellä).
Lumivyöry on tehnyt aukon “suureen aarniometsään”. Abies alba (saksanpihta), Picea abies (euroopankuusi) ja Fagus sylvatica (euroopanpyökki).
Kuollut Picea abies (euroopankuusi), ympärysmitta 452 cm. Myös nuoria Fagus sylvatica (euroopanpyökki). “Suuri aarniometsä”.
Kuollut Abies alba (saksanpihta), ympärysmitta 385 cm; sen vasemmalla kyljellä elävä pieni A. alba. Taustalla pieniä Fagus sylvatica (euroopanpyökki). “Suuri aarniometsä”.
52-metrinen Picea abies (euroopankuusi) “pienessä aarniometsässä”. Myös Abies alba (saksanpihta) ja Fagus sylvatica (euroopanpyökki).
49-metrinen Abies alba (saksanpihta) “pienessä aarniometsässä”. Muut puut: A. alba ja Fagus sylvatica (euroopanpyökki).
Keskellä 49-metrisen Abies alban (saksanpihta) latva “pienessä aarniometsässä”. Muut puut: A. alba ja Fagus sylvatica (euroopanpyökki).
Neljän runsaimman puulajin taimia: Picea abies (euroopankuusi, ylävas. ja oik.), Abies alba (saksanpihta, kesk. alhaalla ja oik.), Fagus sylvatica (euroopanpyökki, alavas.) ja Acer pseudoplatanus (vuorivaahtera, kesk.).