baumzaehlen - Aarniometsiä & niiden puita

©2016copyright christoph hase

Perućica Nature Reserve, Bosnia ja Hertsegovina

 

Tämä suojelualue (13 km2) kuuluu Sutjeska kansallispuistoon ja se tunnetaan yhtenä Euroopan parhaista aarniometsistä. Perućican ulkopuolella kansallispuiston metsiä hakataan puiston henkilökunnan toimesta, mutta suurin osa Perućicasta on vanhaa metsää ilman havaittavia ihmistoiminnan jälkiä; metsässä on kuitenkin muutamia pieniä laikkuja nuorta metsää, jotka ovat jäänteitä vanhoista laitumista1. Aarniometsän säilymiseen on vaikuttanut tieyhteyden puuttuminen pitkään2. Huonokuntoinen tie on nyttemmin rakennettu alueen reunoja myötäillen.

 

Sademäärä on noin 2000 mm/v, josta 15 % tulee kolmena kesäkuukautena2. Korkeus merenpinnasta on 600–2372 m. Vuoden keskilämpötila on 700 metrissä 8–9 °C ja 1300 metrissä 5–6 °C 2.  Alimpana alueen luoteispäässä on erittäin jyrkkärinteinen alue, johon on tällä hetkellä lähes mahdotonta mennä: ainoa hiukan loivarinteisempi pääsy sinne olisi Sutjeska kanjonin kautta, mutta juuri siellä on Perućican ainoa alue, jossa epäillään olevan miinoja Bosnian sodan ajoilta3. Ylempänä vaihtelevat loivemmat ja jyrkemmät rinteet.

 

Yleisin puulaji on Opens internal link in current windowAbies alba (saksanpihta), jonka jälkeen seuraavat Opens internal link in current windowFagus sylvatica (euroopanpyökki) ja Opens internal link in current windowPicea abies (euroopankuusi). Toisin kuin Keski-Euroopassa, missä ylitiheä metsäkauriskanta estää A. alban taimettumisen4, täällä terve petokanta3 pitää kasvissyöjien kannat kurissa, ja taimia on runsaasti metsänpohjalla. Metsä on hyvin runsaspuustoista; peräti 1870 m3/ha elävää puuta on mitattu eräältä pieneltä alalta2. Jyrkkärinteisessä luoteispäässä vallitsevat paremmin kuivuutta sietävät lehtipuut, kuten Quercus spp. (tammet), Carpinus orientalis (idänvalkopyökki), Opens internal link in current windowOstrya carpinifolia (euroopanhumalapyökki) ja Tilia tomentosa (hopealehmus).

 

Moni eurooppalainen dendrologi muistaa Perućican paikkana, missä korkein P. abies on mitattu. Kyseessä on Hans Leibundgutin vuonna 1954 mittaama 63-metrinen yksilö2. Mittaus on niin vanha, että se on varmuudella tehty tangenttimenetelmällä, joka usein antaa todellista suuremman tuloksen5. Metsä sisältää kuitenkin paljon hyvin korkeita havupuita: Jeroen Philipponan*, Michael Spraggonin sekä allekirjoittaneen vuonna Opens external link in new window2012 ja Jeroenin vuonna Opens external link in new window2013 suorittamat mittaukset Nikon 550 -laserinstrumenteilla antoivat P. abiesin maksimikorkeudeksi 57,8 metriä ja A. alban 54 m; n. 55-metrinen P. abies ei ole harvinainen otollisilla paikoilla, A. alba on säännöllisesti muutaman metrin P. abiesia matalampi. Näiden retken yhteydessä oli kuitenkin mahdollisuus tutkia vain suhteellisen pieni osuus mahdollisista ennätysmetsiköistä, joten yli 60-metrisen P. abiesin olemassaolo ei ole mahdotonta. Leibundgut ei valitettavasti julkaissut korkeimman yksilön sijaintia, eikä kansallispuiston johtokaan tunne korkeimpia puita. Korkein luotettavasti mitattu P. abies on 62,26 m korkea ja sijaitsee Sloveniassa6.

 

Perućicaan saa mennä vain oppaan johdolla. Metsässä ei saa telttailla.

 

* Jeroenin www-sivusto: bomeninfo.nl/english1.htm

 

Lähteet:

 

1       Nagel, T. A. & Svoboda, M. (2008): Gap disturbance regime in an old-growth Fagus-Abies forest in the Dinaric Mountains, Bosnia-Herzegovina. Can. J. For. Res. 38: 2728-37.

2       Leibundgut, H. (1982): Europäische Urwälder der Bergstufe. Haupt.

3       Lalović, V., Sutjeska kansallispuisto. Henk.koht. tied. (2012)

4       Schütt, P. (1991): Tannenarten Europas und Kleinasiens. Birkhäuser.

5       Bragg, D. C., Frelich, L. E., Leverett, R. T., Blozan, W. & Luthringer, D. J. (2011): The Sine Method: An Alternative Height Measurement Technique. The Forest Service, United States Department of Agriculture, Research Note SRS-22.

6       http://www.ents-bbs.org/viewtopic.php?f=386&t=4642

 

Virallinen kotisivu:

 

http://www.npsutjeska.net/


Fagus sylvatica (euroopanpyökki) - Abies alba (saksanpihta) -metsää noin 1500 metrin korkeudella.
Abies alba (saksanpihta) - Fagus sylvatica (euroopanpyökki) -metsää noin 1400 metrissä.
Noin 55 m korkea Picea abies (euroopankuusi) -metsikkö. P. abiesin lomassa 35-39 -metristä Acer pseudoplatanusta (vuorivaahtera). Vas. 55,4-metrinen P. abies. Etualalla 54-metrinen P. abies. Sammaleinen puu ihmisen (minun) takana on 39-metrinen A. pseudoplatanus. Myös Fagus sylvatica (euroopanpyökki) -taimia. Perućica ja Prijevorski -jokien haarassa 1050 m korkeudella.
Perućica laakso noin 1300 m korkeudelta nähtynä. Vuori vasemmalla on Maglić (2386 m). Pääasiassa Fagus sylvatica (euroopanpyökki), Abies alba (saksanpihta) ja Picea abies (euroopankuusi). Vas. ja kallionjyrkänteen yläpuolella Pinus nigra (euroopanmustamänty).
57,4-metrinen Picea abies (euroopankuusi, ympärysmitta 340 cm) Michael Spraggonin oik. puolella. 52-metrinen Abies alba (saksanpihta) etuvasemmalla. Sen takana, latva näkyvissä, 54-metrinen A. alba (ympärysmitta 400 cm). Oik. nuori Fagus sylvatica (euroopanpyökki). Korkeus merenpinnasta 1050 m.
Picea abies (euroopankuusi), korkeus 49 m, ympärysmitta 534 cm, noin 1500 m korkeudella. Muut puut: Abies alba (saksanpihta) ja Fagus sylvatica (euroopanpyökki).
Abies alba (saksanpihta), korkeus 52 m, ympärysmitta 526 cm, noin 1400 m korkeudella. Muut puut: A. alba ja Fagus sylvatica (euroopanpyökki).
51,8-metrinen Abies alba (saksanpihta) noin 1400 metrin korkeudella.
Pinus nigra (euroopanmustamänty) -metsikkö noin 1300 m korkeudella. Myös Abies alba (saksanpihta), sekä Fagus sylvatican (euroopanpyökki) lehviä.
Perućica laakso 1305 metristä nähtynä. Etualalla Pinus nigran (euroopanmustamänty) havuja.
Ostrya carpinifolia (euroopanhumalapyökki) -metsikkö. Myös Abies alban (saksanpihta) taimia.