baumzaehlen - Aarniometsiä & niiden puita

©2016 copyright christoph hase

Borjomi luonnonpuisto, Georgia

Yhdessä viereisen 588 km 2 suuruisen Borjomi-Kharagauli kansallispuiston kanssa tämä 277 km 2 suuruinen luonnonpuisto on Georgian suosituimpia luontokohteita – silti vaellusreitit eivät ole ruuhkaisia. Luonnonpuisto on perustettu jo vuonna 1929, kansallispuisto vasta 1996.

Valitettavasti lukuisat internet-sivut, esim. European Wilderness Society 1 , antavat ymmärtää, että puisto on erämaata ja täysin luonnontilassa. Kuitenkin jo satelliittikuvista näkee, että puistossa risteilee paikallisten maanviljelijöiden käyttämiä pikkuteitä, ja laaksoissa ja vuorten harjanteilla on yhä laidunnettuja niittyjä. Metsissä polkujen lähellä näkyy myös sahattuja kantoja. Itse asiassa on outoa, että tämä kaikki on mahdollista luonnonpuistossa ( strict nature reserve ). Jyrkät rinteet ja rotkot kauempana poluista ja teistä ovat kuitenkin lähellä luonnontilaa.

Luonnonpuisto sijaitsee melko kuivalla alueella. Sademäärä vaihtelee suuresti mutta on alarinteillä selvästi alle 1000 mm/v 2 . Korkeus merenpinnasta vaihtelee noin 950 metristä noin 2400 metriin. Rinteet ovat jyrkkiä.

Puulajisto on hiukan rikkaampi kuin Länsi-Euroopassa samankaltaisilla paikoilla mutta suppeampi kuin itäisessä Pohjois-Amerikassa ja varsinkin Itä-Aasiassa 3 . Tunnistamista vaikeuttaa se, ettei kunnon opasta ole saatavissa, jos ei osaa georgiaa tai venäjää. Yksi mahdollisuus on poimia etukäteen tunnistustietoa ja kuvia internetistä. Lajilistan voi koostaa paristakin lähteestä 4 5 . Mikäli on perehtynyt lajistoon etukäteen, suurimman osan lajeista ei pitäisi tuottaa vaikeuksia, mutta esimerkiksi monet Crataegus -lajit voivat olla mahdottomia tunnistaa ilman asiantuntija-apua. Pohjoisilla alarinteillä vallitsevat Opens internal link in current window Picea orientalis (idänkuusi), Opens internal link in current window Pinus sylvestris (mänty) ja Opens internal link in current window Carpinus betulus (euroopanvalkopyökki). Suojaisilla paikoilla kasvaa myös Opens internal link in current window Abies nordmanniana subsp. nordmanniana (kaukasianpihta), puiston korkein puu. A. nordmannianan on väitetty saavuttavan jopa 85 metrin korkeuden 6 kosteammilla alueilla Venäjän Länsi-Kaukasuksella ja Abhasiassa, mutta täällä se tulee korkeintaan hieman yli 50-metriseksi. Kuivilla etelärinteillä vallitsevat Opens internal link in current window Quercus petraea subsp. iberica (turkintalvitammi), Opens internal link in current window Carpinus orientalis (idänvalkopyökki) ja P. sylvestris . Ylin metsävyöhyke koostuu Lapin tunturikoivikoita ( Betula pubescens var. pumila ) muistuttavista Opens internal link in current window Betula pubescens var. litwinowii Opens internal link in current window Sorbus aucuparia (kotipihlaja) -kasvustoista. Metsänpohja on varsinkin havumetsissä melko avoin.

Luonnonpuistossa on kaksi vaellusreittiä. Yöpyminen on sallittua 1800 metrin korkeudella sijaitsevassa kämpässä tai teltassa sen välittömässä läheisyydessä.

Lähteet:

1 http://wilderness-society.org/

2 Schuerholz, G. (2003): Borjomi-Kharagauli National Park Management Plan. The State Department of Protected Areas, Nature Reserves and Hunting Economy.

3 /d0efbeed55a0d93f499ac407099560f5/viewtopic.php?f=144&t=6804

4 http://www.emplantbase.org/home.html

5 Schmidt (2002-7): Bäume und Sträucher Kaukasiens. Mitt. Dtsch. Dendrol. Ges . 87-92.

6 Opens external link in new window World Heritage Nomination – IUCN Technical Evaluation, Western Caucasus (Russian Federation) . whc.unesco.org/archive/advisory_body_evaluation/900.pdf


Virallinen kotisivu:

http://apa.gov.ge/en/protected-areas/cattestone/bordjom-xaragaulis-erovnuli-parkis-administracia

Picea orientalis (idänkuusi) -metsää 1200 metrissä. Keskellä takana Carpinus betulus (euroopanvalkopyökki).
Laaksonpohja 1140 metrissä. Takana keskellä noin 50-metrinen Abies nordmanniana subsp. nordmanniana (kaukasianpihta), keskellä pieni Picea orientalis (idänkuusi), oikeassa reunassa A. nordmanniana -havuja, etuvasemmalla Corylus avellana (euroopanpähkinäpensas), runko vasemmalla Tilia dasystyla subsp. caucasica (steveninlehmus).
Abies nordmanniana subsp. nordmanniana (kaukasianpihta, vas.) ja Picea orientalis (idänkuusi) -taimet.
Pohjoisrinne. Pääasiassa Picea orientalis (idänkuusi), Pinus sylvestris (mänty) ja Carpinus betulus (euroopanvalkopyökki).
Etelärinne 1280 metrissä. Edessä Quercus petraea subsp. iberica (turkintalvitammi). Taustalla pääasiassa Pinus sylvestris (mänty).
Matalaa metsää etelärinteellä 1250 metrissä. Etuvasemmalla Cornus mas (punamarjakanukka) -lehviä, etuoikealla Carpinus orientalis (idänvalkopyökki) -lehviä, takana Quercus petraea subsp. iberica (turkintalvitammi), oikealla suorarunkoinen Pinus sylvestris (mänty).
Prunus avium (imeläkirsikka) etelärinteellä 1250 metrissä. Edessä Carpinus orientalis (idänvalkopyökki) -lehviä.
Alarinteiden ja laaksojen puita (ja korkeita pensaita).