- AUSTRALIA: UUSI ETELÄ-WALES
- AUSTRALIA: QUEENSLAND
- AUSTRALIA: TASMANIA
- Evercreech Forest Reserve
- Franklin-Gordon Wild Rivers kansallispuisto
- Lower Coles Road
- McDougall’s Road
- Reynold Falls Nature Recreation Area
- Styx Tall Trees Forest Reserve
- Tarkine
- AUSTRALIA: VICTORIA
- BOSNIA-HERTSEGOVINA
- KANADA: ALBERTA
- KANADA: BRITTILÄINEN KOLUMBIA
- Carmanah Walbran Provincial Park
- Clayoquot Sound biosfäärialue
- Glacier kansallispuisto
- MacMillan Provincial Park
- Pacific Rim National Park Reserve
- Yoho kansallispuisto
- KANADA: NOVA SCOTIA
- KANADA: ONTARIO
- Lake Superior Provincial Park
- Michipicoten-puistot
- Quetico Provincial Park
- Rainbow Falls Provincial Park
- KANADA: SASKATCHEWAN
- KROATIA
- TANSKA
- SUOMI
- Helvetinjärven kansallispuisto
- Isojärven kansallispuisto
- Kurjenrahkan kansallispuisto
- Patvinsuon kansallispuisto
- Petkeljärven kansallispuisto
- Pyhä-Häkin kansallispuisto
- Urho Kekkosen kansallispuisto
- Vätsärin erämaa-alue
- GEORGIA
- SAKSA
- Bayerischer Wald kansallispuisto
- Fauler Ort luonnonsuojelualue
- Hainich kansallispuisto
- Harz kansallispuisto
- Heilige Hallen luonnonsuojelualue
- Jasmund kansallispuisto
- Müritz kansallispuisto
- Rhön biosfäärialue
- IRAN
- JAPANI
- MONTENEGRO
- PORTUGALI
- SLOVAKIA
- Boky National Nature Reserve
- Dobroč National Nature Reserve
- Havešová National Nature Reserve
- Stužica National Nature Reserve
- ESPANJA
- SWEDEN
- USA: KALIFORNIA
- Humboldt Redwoods State Park
- Kings Canyon kansallispuisto
- Mokelumne Wilderness
- Prairie Creek Redwoods State Park
- Sequoia kansallispuisto
- Yosemite kansallispuisto
- USA: MICHIGAN
- USA: WASHINGTON
- Goat Marsh Research Natural Area
- Mount Rainier kansallispuisto
- Olympic National Forest
- Olympic kansallispuisto
- USA: WYOMING
Borjomi luonnonpuisto, Georgia

Yhdessä viereisen 588 km 2 suuruisen Borjomi-Kharagauli kansallispuiston kanssa tämä 277 km 2 suuruinen luonnonpuisto on Georgian suosituimpia luontokohteita – silti vaellusreitit eivät ole ruuhkaisia. Luonnonpuisto on perustettu jo vuonna 1929, kansallispuisto vasta 1996.
Valitettavasti lukuisat internet-sivut, esim. European Wilderness Society 1 , antavat ymmärtää, että puisto on erämaata ja täysin luonnontilassa. Kuitenkin jo satelliittikuvista näkee, että puistossa risteilee paikallisten maanviljelijöiden käyttämiä pikkuteitä, ja laaksoissa ja vuorten harjanteilla on yhä laidunnettuja niittyjä. Metsissä polkujen lähellä näkyy myös sahattuja kantoja. Itse asiassa on outoa, että tämä kaikki on mahdollista luonnonpuistossa ( strict nature reserve ). Jyrkät rinteet ja rotkot kauempana poluista ja teistä ovat kuitenkin lähellä luonnontilaa.
Luonnonpuisto sijaitsee melko kuivalla alueella. Sademäärä vaihtelee suuresti mutta on alarinteillä selvästi alle 1000 mm/v 2 . Korkeus merenpinnasta vaihtelee noin 950 metristä noin 2400 metriin. Rinteet ovat jyrkkiä.
Puulajisto on hiukan rikkaampi kuin Länsi-Euroopassa samankaltaisilla paikoilla mutta suppeampi kuin itäisessä Pohjois-Amerikassa ja varsinkin Itä-Aasiassa
3
. Tunnistamista vaikeuttaa se, ettei kunnon opasta ole saatavissa, jos ei osaa georgiaa tai venäjää. Yksi mahdollisuus on poimia etukäteen tunnistustietoa ja kuvia internetistä. Lajilistan voi koostaa paristakin lähteestä
4 5
. Mikäli on perehtynyt lajistoon etukäteen, suurimman osan lajeista ei pitäisi tuottaa vaikeuksia, mutta esimerkiksi monet
Crataegus
-lajit voivat olla mahdottomia tunnistaa ilman asiantuntija-apua. Pohjoisilla alarinteillä vallitsevat
Picea orientalis
(idänkuusi),
Pinus sylvestris
(mänty) ja
Carpinus betulus
(euroopanvalkopyökki). Suojaisilla paikoilla kasvaa myös
Abies nordmanniana
subsp.
nordmanniana
(kaukasianpihta), puiston korkein puu.
A. nordmannianan
on väitetty saavuttavan jopa 85 metrin korkeuden
6
kosteammilla alueilla Venäjän Länsi-Kaukasuksella ja Abhasiassa, mutta täällä se tulee korkeintaan hieman yli 50-metriseksi. Kuivilla etelärinteillä vallitsevat
Quercus petraea
subsp.
iberica
(turkintalvitammi),
Carpinus orientalis
(idänvalkopyökki) ja
P. sylvestris
. Ylin metsävyöhyke koostuu Lapin tunturikoivikoita (
Betula pubescens
var.
pumila
) muistuttavista
Betula pubescens
var.
litwinowii
–
Sorbus aucuparia
(kotipihlaja) -kasvustoista. Metsänpohja on varsinkin havumetsissä melko avoin.
Luonnonpuistossa on kaksi vaellusreittiä. Yöpyminen on sallittua 1800 metrin korkeudella sijaitsevassa kämpässä tai teltassa sen välittömässä läheisyydessä.
Lähteet:
1 http://wilderness-society.org/
2 Schuerholz, G. (2003): Borjomi-Kharagauli National Park Management Plan. The State Department of Protected Areas, Nature Reserves and Hunting Economy.
3 /d0efbeed55a0d93f499ac407099560f5/viewtopic.php?f=144&t=6804
4 http://www.emplantbase.org/home.html
5 Schmidt (2002-7): Bäume und Sträucher Kaukasiens. Mitt. Dtsch. Dendrol. Ges . 87-92.
6
World Heritage Nomination – IUCN Technical Evaluation, Western Caucasus (Russian Federation)
.
whc.unesco.org/archive/advisory_body_evaluation/900.pdf
Virallinen kotisivu:
http://apa.gov.ge/en/protected-areas/cattestone/bordjom-xaragaulis-erovnuli-parkis-administracia
-
-
Picea orientalis (idänkuusi) -metsää 1200 metrissä. Keskellä takana Carpinus betulus (euroopanvalkopyökki).
-
-
Laaksonpohja 1140 metrissä. Takana keskellä noin 50-metrinen Abies nordmanniana subsp. nordmanniana (kaukasianpihta), keskellä pieni Picea orientalis (idänkuusi), oikeassa reunassa A. nordmanniana -havuja, etuvasemmalla Corylus avellana (euroopanpähkinäpensas), runko vasemmalla Tilia dasystyla subsp. caucasica (steveninlehmus).
-
-
Abies nordmanniana subsp. nordmanniana (kaukasianpihta, vas.) ja Picea orientalis (idänkuusi) -taimet.
-
-
Pohjoisrinne. Pääasiassa Picea orientalis (idänkuusi), Pinus sylvestris (mänty) ja Carpinus betulus (euroopanvalkopyökki).
-
-
Etelärinne 1280 metrissä. Edessä Quercus petraea subsp. iberica (turkintalvitammi). Taustalla pääasiassa Pinus sylvestris (mänty).
-
-
Matalaa metsää etelärinteellä 1250 metrissä. Etuvasemmalla Cornus mas (punamarjakanukka) -lehviä, etuoikealla Carpinus orientalis (idänvalkopyökki) -lehviä, takana Quercus petraea subsp. iberica (turkintalvitammi), oikealla suorarunkoinen Pinus sylvestris (mänty).
-
-
Prunus avium (imeläkirsikka) etelärinteellä 1250 metrissä. Edessä Carpinus orientalis (idänvalkopyökki) -lehviä.
-
-
Alarinteiden ja laaksojen puita (ja korkeita pensaita).