- AUSTRALIA: UUSI ETELÄ-WALES
- AUSTRALIA: QUEENSLAND
- AUSTRALIA: TASMANIA
- Evercreech Forest Reserve
- Franklin-Gordon Wild Rivers kansallispuisto
- Lower Coles Road
- McDougall’s Road
- Reynold Falls Nature Recreation Area
- Styx Tall Trees Forest Reserve
- Tarkine
- AUSTRALIA: VICTORIA
- BOSNIA-HERTSEGOVINA
- KANADA: ALBERTA
- KANADA: BRITTILÄINEN KOLUMBIA
- Carmanah Walbran Provincial Park
- Clayoquot Sound biosfäärialue
- Glacier kansallispuisto
- MacMillan Provincial Park
- Pacific Rim National Park Reserve
- Yoho kansallispuisto
- KANADA: NOVA SCOTIA
- KANADA: ONTARIO
- Lake Superior Provincial Park
- Michipicoten-puistot
- Quetico Provincial Park
- Rainbow Falls Provincial Park
- KANADA: SASKATCHEWAN
- KROATIA
- TANSKA
- SUOMI
- Helvetinjärven kansallispuisto
- Isojärven kansallispuisto
- Kurjenrahkan kansallispuisto
- Patvinsuon kansallispuisto
- Petkeljärven kansallispuisto
- Pyhä-Häkin kansallispuisto
- Urho Kekkosen kansallispuisto
- Vätsärin erämaa-alue
- GEORGIA
- SAKSA
- Bayerischer Wald kansallispuisto
- Fauler Ort luonnonsuojelualue
- Hainich kansallispuisto
- Harz kansallispuisto
- Heilige Hallen luonnonsuojelualue
- Jasmund kansallispuisto
- Müritz kansallispuisto
- Rhön biosfäärialue
- IRAN
- JAPANI
- MONTENEGRO
- PORTUGALI
- SLOVAKIA
- Boky National Nature Reserve
- Dobroč National Nature Reserve
- Havešová National Nature Reserve
- Stužica National Nature Reserve
- ESPANJA
- SWEDEN
- USA: KALIFORNIA
- Humboldt Redwoods State Park
- Kings Canyon kansallispuisto
- Mokelumne Wilderness
- Prairie Creek Redwoods State Park
- Sequoia kansallispuisto
- Yosemite kansallispuisto
- USA: MICHIGAN
- USA: WASHINGTON
- Goat Marsh Research Natural Area
- Mount Rainier kansallispuisto
- Olympic National Forest
- Olympic kansallispuisto
- USA: WYOMING
Yellowstone kansallispuisto, Wyoming, USA
8983 km 2 suuruinen Yellowstone kansallispuisto on kuuluisa geotermisistä kohteistaan ja biisonilaumoistaan, mutta tässä ovat kiinnostuksen kohteina sen suuret koskemattomat metsäerämaat.
Puulajidiversiteetti on matala, ja tunnistaminen helppoa. Korkeita alueita lukuun ottamatta Pinus contorta var. latifolia (kontortamänty) vallitsee kaikkialla. Nämä metsät ovat syntyneet kulojen jälkeen. P. contorta kestää tulta huonosti, mutta palaneiden yksilöiden serotiiniset (kuumuudesta aukeavat) kävyt mahdollistavat kuloalueen välittömän valloittamisen 1 . Teoreettinen kliimaksipuulaji suurimmalla osalla puiston alueesta olisi Abies lasiocarpa (lännenpihta) 2 , mutta se ja Picea engelmannii (engelmanninkuusi) näyttävät valloittavan metsiä erittäin hitaasti. Joillakin hyvin kuivilla ja hedelmättömillä paikoilla P. contorta on myös teoreettinen kliimaksipuu 3 . Sademäärä vaihtelee 280-1800 mm/v 2 ja korkeus merenpinnasta 1610-3462 m. Vuoden keskilämpötila 2000 metrissä on noin 2–3 °C.
Polkujen ulkopuolella vaeltaminen on yleisesti ottaen helppoa. Telttailu on sallittu vain merkityillä paikoilla.
Lähteet:
1 Agee, J. K. (1998): Fire and pine ecosystems. Teoksessa Richardson, D. M. (toim.): Ecology and Biogeography of Pinus. Cambridge.
2 Despain, D. G. (1990): Yellowstone Vegetation. Roberts Rinehart.
3 Despain, D. G. (1983): Nonpyrogenous climax lodgepole pine communities in Yellowstone National Park. Ecology , 64 , 231–4.
Virallinen www-sivu:
/3a52f5c2a5d8278745c3f961cd95f2d6/yell/index.htm