- AUSTRALIA: UUSI ETELÄ-WALES
- AUSTRALIA: QUEENSLAND
- AUSTRALIA: TASMANIA
- Evercreech Forest Reserve
- Franklin-Gordon Wild Rivers kansallispuisto
- Lower Coles Road
- McDougall’s Road
- Reynold Falls Nature Recreation Area
- Styx Tall Trees Forest Reserve
- Tarkine
- AUSTRALIA: VICTORIA
- BOSNIA-HERTSEGOVINA
- KANADA: ALBERTA
- KANADA: BRITTILÄINEN KOLUMBIA
- Carmanah Walbran Provincial Park
- Clayoquot Sound biosfäärialue
- Glacier kansallispuisto
- MacMillan Provincial Park
- Pacific Rim National Park Reserve
- Yoho kansallispuisto
- KANADA: NOVA SCOTIA
- KANADA: ONTARIO
- Lake Superior Provincial Park
- Michipicoten-puistot
- Quetico Provincial Park
- Rainbow Falls Provincial Park
- KANADA: SASKATCHEWAN
- KROATIA
- TANSKA
- SUOMI
- Helvetinjärven kansallispuisto
- Isojärven kansallispuisto
- Kurjenrahkan kansallispuisto
- Patvinsuon kansallispuisto
- Petkeljärven kansallispuisto
- Pyhä-Häkin kansallispuisto
- Urho Kekkosen kansallispuisto
- Vätsärin erämaa-alue
- GEORGIA
- SAKSA
- Bayerischer Wald kansallispuisto
- Fauler Ort luonnonsuojelualue
- Hainich kansallispuisto
- Harz kansallispuisto
- Heilige Hallen luonnonsuojelualue
- Jasmund kansallispuisto
- Müritz kansallispuisto
- Rhön biosfäärialue
- IRAN
- JAPANI
- MONTENEGRO
- PORTUGALI
- SLOVAKIA
- Boky National Nature Reserve
- Dobroč National Nature Reserve
- Havešová National Nature Reserve
- Stužica National Nature Reserve
- ESPANJA
- SWEDEN
- USA: KALIFORNIA
- Humboldt Redwoods State Park
- Kings Canyon kansallispuisto
- Mokelumne Wilderness
- Prairie Creek Redwoods State Park
- Sequoia kansallispuisto
- Yosemite kansallispuisto
- USA: MICHIGAN
- USA: WASHINGTON
- Goat Marsh Research Natural Area
- Mount Rainier kansallispuisto
- Olympic National Forest
- Olympic kansallispuisto
- USA: WYOMING
Patvinsuon kansallispuisto, Suomi
105 km² suuruinen puisto sisältää soiden lisäksi sekä entistä talousmetsää ja kaskimaita että aarniometsää. Puiston vanhimmat kuusikot ( Picea abies ) kasvavat Autiovaaralla ja Säästö-Maksimansaaressa, ja vanhimmat männiköt ( Pinus sylvestris ) Hietavaaralla. Yhteensä puulajeja on alle 10. Raudus- ( Betula pendula ) ja hieskoivu ( B. pubescens ) voivat välillä olla vaikeita erottaa toisistaan, mutta muut puut ovat hyvin helppoja tunnistaa.
Keskimääräinen kulojen välinen aika ennen merkittävää ihmisten vaikutusta on ollut 170–240 vuotta 1 . Osalla alueesta on kuitenkin harjoitettu satoja vuosia laajamittaista kaskiviljelyä². Tuli karkasi helposti kaskesta ympäröiviin aarniometsiin: niinpä kulojen välinen aika kaskikaudella oli vain 37–59 vuotta ². Kulot olivat voimakkuudeltaan vähäisiä pintakuloja, jotka ovat tappaneet kuuset ja koivut mutta säästäneet aikuiset männyt² näiden paksun kaarnan ansiosta 3 . 1900-luvulla metsäpaloja ei ole enää esiintynyt, koska kaskeaminen loppui ja kulontorjunta aloitettiin². Jos kulontorjunta jatkuu, metsä tulee kehittymään kuusen ehdottomaan valta-asemaan². Puisto sijaitsee noin 145–275 metrin korkeudella. Vuoden keskilämpötila on 2,1 °C ja sademäärä 563 mm ².
Polkujen ulkopuolella liikkuminen on melko helppoa; paikoitellen etenemistä vaikeuttavat suot, soiset metsät ja matalat jyrkänteet. Joidenkin aarniometsäalueiden läpi kulkee myös vaellusreitti. Telttailu on sallittua vain merkityillä paikoilla.
Lähteet:
1 Pitkänen, A. et al. (2003): Holocene fire history of middle boreal pine forest sites in eastern Finland . Annales Botanici Fennici Vol. 40 , No. 1, pp. 15-33.
2 Lehtonen, H., Huttunen, P. & Zetterberg, P. (1996): Influence of man on forest fire frequency in North Karelia, Finland, as evidenced by fire scars on Scots pines. Annales Botanici Fennici Vol. 33 , No. 4, pp. 257-263.
3 Agee, J. K. (1998): Fire and pine ecosystems. Teoksessa Richardson, D. M. (toim.): Ecology and Biogeography of Pinus. Cambridge.
Virallinen kotisivu:
http://www.luontoon.fi/patvinsuo
Video:
https://www.youtube.com/watch?v=x_koRyCmTn0