baumzaehlen - Aarniometsiä & niiden puita

©2016 copyright christoph hase

Miksi baumzaehlen.de?

Kuva 1. Yksi ensimmäisistä erämaavaelluksistani. Minä toinen vasemmalta. Taustalla mänty ( Pinus sylvestris ). Urho Kekkosen kansallispuisto , Suomi.
Kuva 2. Tyypillinen aarniometsäkuva. Biogradska Rijeka Biogradska Gora kansallispuistossa , Montenegro.

Olen pitänyt luonnosta lapsesta saakka. Yhdentoista vuoden iästä lähtien tein perheeni mukana vuosittaisen erämaavaelluksen Suomen Lapissa (kuva 1). Nykyään pidän erityisesti aarniometsässä samoilemisesta ja puulajien opiskelusta. Kun minulla ei ole mahdollisuutta mennä metsään, luen mielelläni metsistä ja puista sekä katselen kuvia aarniometsistä - mieluiten sellaisia, joiden kuvateksteissä kerrotaan kuvan puulajit. Mutta tällaisia kuvia on vaikea löytää. Lisäksi metsäkuvakirjojen kuvat esittävät usein enimmäkseen muuta kuin metsää: vesiputouksia, puroja (kts. kuva 2), kukkia, sammalta, vuoria... Toisaalta puulajeista - harvinaisistakin - löytyy Internetistä paljon yksityiskohtaisia ja hyödyllisiä kuvia mutta ne on lähes aina otettu puutarhoissa.

Antaakseni oman panokseni Internetin aarniometsäkuvastoon esittelen tällä sivustolla hyvin pienen kokoelman suhteellisen luonnontilaisia metsiä kuvineen. Sivusto sisältää kuvia myös yksittäisistä puista, mutta kaikki kuvat on otettu ”aarniometsissä” (aarniometsän määrittelemisestä alla). Osa kuvatuista paikoista sijaitsee pitkien poluttomien taipaleiden takana, osa polkujen tai jopa teiden varrella. Läntinen ja pohjoinen Pohjois-Amerikka, Kaakkois-Australia sekä Eurooppa ovat ainakin toistaiseksi voimakkaasti yliedustettuina – kaksi ensin mainittua suurten erämaiden, korkeiden metsien ja matkustuksen helppouden takia, ja Eurooppa, koska asun siellä. Kirjoitustyyliksi olen valinnut ”puolitieteellisen” (mahdollisesti joidenkin mielestä ”pseudotieteellisen”), joka on jossain kuvakirjojen ja tieteellisen tekstin välimaastossa. Valokuvissa olen pyrkinyt luonnollisuuteen käyttämällä runsaasti normaaliobjektiivia ja niukasti suodattimia sekä editoimalla säästeliäästi. Toivon voivani tulevaisuudessa laajentaa aarniometsien valikoimaa.

Miksi puut pääosassa?

Objektiivinen vastaus kuuluu: puut muodostavat metsän, ilman puita ei ole metsää, ja subjektiivinen: koska puut ovat minun ensisijainen kiinnostukseni kohde. Erityisesti puista innostuin, kun minulla oli ensimmäistä kertaa tilaisuus käydä Vancouverin saaren mahtavissa havumetsissä; varsinkin Opens internal link in current window Carmanah Walbran Provincial Parkin sitkankuuset ( Opens internal link in current window Picea sitchensis ) tekivät minuun suuren vaikutuksen.

Rajan vetäminen puun ja pensaan välille on tietysti usein vaikeaa. Tällä sivustolla mainitut lajit ovat pääasiassa kunnon puita, mutta olen ottanut mukaan myös joitakin lajeja, jotka ovat pikemminkin korkeita pensaita, sekä sellaisia lajeja, jotka kuvatulla alueella ovat pensaita mutta voivat toisissa olosuhteissa kasvaa puun mittoihin.

Mitä tarkoittaa baumzaehlen?

Kun tutustuin saksalaiseen ystävääni Christophiin, hän piti puuharrastustani hassuna ja sanoi, että Kouta menee ”laskemaan puita” (Bäume zählen). Kun sitten aloimme yhdessä tehdä tätä sivustoa, oli alusta alkaen selvä, että tästä sanonnasta tulee sivuston nimi.

Mikä on aarniometsä?

Tällä sivustolla aarniometsänä pidetään metsää, joka on suhteellisen lähellä luonnontilaa, ja jossa voidaan havaita vain suhteellisen vähäinen ihmisen vaikutus. Tällainen metsä voi olla vanhaa mutta myös nuorta, jos metsän sukkessio on käynnistynyt luonnollisen häiriön seurauksena. Keski-Euroopasta, missä hyvin vähän vanhaa metsää on jäljellä, olen hyväksynyt joitain puistoja, jotka ovat aarniometsää enintään hyvin laajassa merkityksessä, etenkin Opens internal link in current window Draved Skov , Opens internal link in current window Hainich kansallispuisto ja Opens internal link in current window Naturwaldreservat Eisgraben .

Täysin luonnontilaista metsää, johon ihminen ei lainkaan olisi vaikuttanut, ei tietenkään ole missään. Syrjäisimmässäkin erämaassa on ihmisen vaikutusta ainakin ilmavirtojen mukana kulkeutuvien saasteiden muodossa. Varsinkin saksalaisessa kirjallisuudessa kaikkea trooppista sademetsää usein pidetään ikimetsänä (Urwald), mutta tietyissä osissa Amazoniaa on ollut ennen Kolumbusta melko tiheä ihmisasutus 1 , ja Uudessa-Guineassa jopa kaikkein syrjäisimmät alueet ovat asuttuja 2 . Metsävyöhykkeistä lauhkean vyöhykkeen metsät ovat sirpaloituneet ja häiriintyneet kaikkein eniten, ja boreaaliset metsät sisältävät eniten suhteellisen häiriintymätöntä metsää (enimmäkseen Venäjällä ja Kanadassa) 3 .



Mikä on aarniometsien tulevaisuus?

Ihminen jatkaa suojelemattomien aarniometsien hävittämistä, mutta edes suojellut metsät eivät ole turvassa. Yksi usein unohdettu uhka on ilmaston lämpeneminen. Kun ilmasto muuttuu, paikallisilmasto ei ole enää sovelias siellä kasvaville puille (ja muille kasveille), jotka ovat sopeutuneet alkuperäiseen ilmastoon. Esimerkiksi boreaalisissa metsissä muutos voi tarkoittaa hidaskasvuisten lajien häviämistä ja pioneerilajien valta-asemaa. Pioneerilajit tarvitsevat paljon valoa, ja niinpä tämä skenaario viittaa avoimeen puistomaiseen metsään ja nykyisten tiheiden metsien häviämiseen. 4

Toinen ihmisen aiheuttama uhka ovat vieraslajit, jotka ovat jo muuttaneet lajistoja voimakkaasti. Ensinnäkin ne vähentävät paikallisen kasvillisuuden ja eläimistön omalaatuisuutta ja toiseksi tekevät tyhjäksi alueiden maantieteellisen eristyneisyyden, joka pitää yllä globaalia biodiversiteettiä. Vieraslajien katsotaan olevan tärkein uhka biodiversiteetille kasvillisuuden suoranaisen raivaamisen jälkeen. 5

Sitä mukaa kun aarniometsät häviävät, ne ovat vaikeampia tavoittaa. Lisäksi useat maat ovat määritelleet aarniometsiensä jäänteet tieteellisiksi suojelualueiksi, jotka ovat suljettuja yleisölle tai niihin pääsee vain opastettujen ryhmien mukana. Vaelteleminen aarniometsissä on tulossa aina vain vaikeammaksi.

Mitä voit tehdä? Eräs tärkeä seikka, jota ei usein tulla ajatelleeksi: käytä vähemmän paperia ja kierrätä niin paljon kuin mahdollista! Maailmanlaajuisesti 42 % teollisesta puunhakkuusta menee paperinvalmistukseen 6 . Käytön lisääminen lisää painetta aarniometsiä kohtaan, sillä teollisuus ottaa aina tarvitsemansa puumäärän jostain. Jos yksi aarniometsä saadaan suojeltua, paine lisääntyy toista kohtaan – mahdollisesti maassa jossa aarniometsät ovat huonommin suojeltuja.

Kiitokset

Kiitän Don Welshiä tämän sivuston englanninkielisten tekstien tarkistamisesta sekä sisältöideoista. Kiitän vaimoani Annaa, että hän päästi minut lukuisille matkoilleni.

Lähteet

1 Bush, M., Correa, A. & Mayle, F.: Opens external link in new window Legacies of Pre-Columbian disturbance on Amazonia .

2 Flannery, T. (1998): Throwim Way Leg: Tree-kangaroos, Possums, and Penis Gordes. On the Track of Unknown in Wildest New Guinea. Atlantic Monthly Press.

3 Bryant, D., Nielsen, D. & Tangley, L. (1997): The Last Frontier Forests: Ecosystems and Economies on the Edge. World Resources Institute.

4 Solomon, A. M. (1992): The nature and distribution of past, present and future boreal forests: lessons for a research and modelling agenda. Teoksessa Shugart, H. H., Leemans, R. & Bonan, G. B. (toim.): A System Analysis of the Global Boreal Forest . Cambridge.

5 Lövei, G. L. (1997): Global change through invasion. Nature 388 , 627-628 .

6 http://www.taigarescue.org/