- AUSTRALIA: UUSI ETELÄ-WALES
- AUSTRALIA: QUEENSLAND
- AUSTRALIA: TASMANIA
- Evercreech Forest Reserve
- Franklin-Gordon Wild Rivers kansallispuisto
- Lower Coles Road
- McDougall’s Road
- Reynold Falls Nature Recreation Area
- Styx Tall Trees Forest Reserve
- Tarkine
- AUSTRALIA: VICTORIA
- BOSNIA-HERTSEGOVINA
- KANADA: ALBERTA
- KANADA: BRITTILÄINEN KOLUMBIA
- Carmanah Walbran Provincial Park
- Clayoquot Sound biosfäärialue
- Glacier kansallispuisto
- MacMillan Provincial Park
- Pacific Rim National Park Reserve
- Yoho kansallispuisto
- KANADA: NOVA SCOTIA
- KANADA: ONTARIO
- Lake Superior Provincial Park
- Michipicoten-puistot
- Quetico Provincial Park
- Rainbow Falls Provincial Park
- KANADA: SASKATCHEWAN
- KROATIA
- TANSKA
- SUOMI
- Helvetinjärven kansallispuisto
- Isojärven kansallispuisto
- Kurjenrahkan kansallispuisto
- Patvinsuon kansallispuisto
- Petkeljärven kansallispuisto
- Pyhä-Häkin kansallispuisto
- Urho Kekkosen kansallispuisto
- Vätsärin erämaa-alue
- GEORGIA
- SAKSA
- Bayerischer Wald kansallispuisto
- Fauler Ort luonnonsuojelualue
- Hainich kansallispuisto
- Harz kansallispuisto
- Heilige Hallen luonnonsuojelualue
- Jasmund kansallispuisto
- Müritz kansallispuisto
- Rhön biosfäärialue
- IRAN
- JAPANI
- MONTENEGRO
- PORTUGALI
- SLOVAKIA
- Boky National Nature Reserve
- Dobroč National Nature Reserve
- Havešová National Nature Reserve
- Stužica National Nature Reserve
- ESPANJA
- SWEDEN
- USA: KALIFORNIA
- Humboldt Redwoods State Park
- Kings Canyon kansallispuisto
- Mokelumne Wilderness
- Prairie Creek Redwoods State Park
- Sequoia kansallispuisto
- Yosemite kansallispuisto
- USA: MICHIGAN
- USA: WASHINGTON
- Goat Marsh Research Natural Area
- Mount Rainier kansallispuisto
- Olympic National Forest
- Olympic kansallispuisto
- USA: WYOMING
Perućica Nature Reserve, Bosnia ja Hertsegovina
Tämä suojelualue (13 km 2 ) kuuluu Sutjeska kansallispuistoon ja se tunnetaan yhtenä Euroopan parhaista aarniometsistä. Perućican ulkopuolella kansallispuiston metsiä hakataan puiston henkilökunnan toimesta, mutta suurin osa Perućicasta on vanhaa metsää ilman havaittavia ihmistoiminnan jälkiä; metsässä on kuitenkin muutamia pieniä laikkuja nuorta metsää, jotka ovat jäänteitä vanhoista laitumista 1 . Aarniometsän säilymiseen on vaikuttanut tieyhteyden puuttuminen pitkään 2 . Huonokuntoinen tie on nyttemmin rakennettu alueen reunoja myötäillen.
Sademäärä on noin 2000 mm/v, josta 15 % tulee kolmena kesäkuukautena 2 . Korkeus merenpinnasta on 600–2372 m. Vuoden keskilämpötila on 700 metrissä 8–9 °C ja 1300 metrissä 5–6 °C 2 . Alimpana alueen luoteispäässä on erittäin jyrkkärinteinen alue, johon on tällä hetkellä lähes mahdotonta mennä: ainoa hiukan loivarinteisempi pääsy sinne olisi Sutjeska kanjonin kautta, mutta juuri siellä on Perućican ainoa alue, jossa epäillään olevan miinoja Bosnian sodan ajoilta 3 . Ylempänä vaihtelevat loivemmat ja jyrkemmät rinteet.
Yleisin puulaji on Abies alba (saksanpihta), jonka jälkeen seuraavat Fagus sylvatica (euroopanpyökki) ja Picea abies (euroopankuusi). Toisin kuin Keski-Euroopassa, missä ylitiheä metsäkauriskanta estää A. alban taimettumisen 4 , täällä terve petokanta 3 pitää kasvissyöjien kannat kurissa, ja taimia on runsaasti metsänpohjalla. Metsä on hyvin runsaspuustoista; peräti 1870 m 3 /ha elävää puuta on mitattu eräältä pieneltä alalta 2 . Jyrkkärinteisessä luoteispäässä vallitsevat paremmin kuivuutta sietävät lehtipuut, kuten Quercus spp. (tammet), Carpinus orientalis (idänvalkopyökki), Ostrya carpinifolia (euroopanhumalapyökki) ja Tilia tomentosa (hopealehmus).
Moni eurooppalainen dendrologi muistaa Perućican paikkana, missä korkein P. abies on mitattu. Kyseessä on Hans Leibundgutin vuonna 1954 mittaama 63-metrinen yksilö 2 . Mittaus on niin vanha, että se on varmuudella tehty tangenttimenetelmällä, joka usein antaa todellista suuremman tuloksen 5 . Metsä sisältää kuitenkin paljon hyvin korkeita havupuita: Jeroen Philipponan*, Michael Spraggonin sekä allekirjoittaneen vuonna 2012 ja Jeroenin vuonna 2013 suorittamat mittaukset Nikon 550 -laserinstrumenteilla antoivat P. abiesin maksimikorkeudeksi 57,8 metriä ja A. alban 54 m; n. 55-metrinen P. abies ei ole harvinainen otollisilla paikoilla, A. alba on säännöllisesti muutaman metrin P. abiesia matalampi. Näiden retken yhteydessä oli kuitenkin mahdollisuus tutkia vain suhteellisen pieni osuus mahdollisista ennätysmetsiköistä, joten yli 60-metrisen P. abiesin olemassaolo ei ole mahdotonta. Leibundgut ei valitettavasti julkaissut korkeimman yksilön sijaintia, eikä kansallispuiston johtokaan tunne korkeimpia puita. Korkein luotettavasti mitattu P. abies on 62,26 m korkea ja sijaitsee Sloveniassa 6 .
Perućicaan saa mennä vain oppaan johdolla. Metsässä ei saa telttailla.
* Jeroenin www-sivusto: bomeninfo.nl/english1.htm
Lähteet:
1 Nagel, T. A. & Svoboda, M. (2008): Gap disturbance regime in an old-growth Fagus-Abies forest in the Dinaric Mountains, Bosnia-Herzegovina. Can. J. For. Res. 38 : 2728-37.
2 Leibundgut, H. (1982): Europäische Urwälder der Bergstufe. Haupt.
3 Lalović, V., Sutjeska kansallispuisto. Henk.koht. tied. (2012)
4 Schütt, P. (1991): Tannenarten Europas und Kleinasiens. Birkhäuser .
5 Bragg, D. C., Frelich, L. E., Leverett, R. T., Blozan, W. & Luthringer, D. J. (2011): The Sine Method: An Alternative Height Measurement Technique. The Forest Service, United States Department of Agriculture , Research Note SRS-22.
6 /d0efbeed55a0d93f499ac407099560f5/viewtopic.php?f=386&t=4642
Virallinen kotisivu:
http://www.npsutjeska.net/