baumzaehlen - Aarniometsiä & niiden puita

©2016 copyright christoph hase

Tresticklan kansallispuisto, Ruotsi

Tämä 29 km 2 suuruinen puisto on eteläisen Ruotsin laajin tietön alue 1 ja yksi eteläisen Skandinavian suurimmista, ellei suurin, lähes koskemattomista metsistä. Vaikka puisto on silti melko pieni, siinä on vahva erämaan tuntu. Suuri osa puiston metsistä on peräisin 1830-luvulla riehuneesta metsäpalosta 2 .

Puisto sijaitsee 165–275 metrin korkeudella, ja sen en pinnanmuodot koostuvat pohjois–etelä -suuntaisista murtumalaaksoista. Harjanteita ja ylärinteitä peittää kuiva, matala ja avoin Opens internal link in current window Pinus sylvestris (mänty) -metsä. Alarinteillä ja laaksonpohjilla on matalahkoa Opens internal link in current window Picea abies (euroopankuusi) -tuoretta kangasta ja -korpea, rämeitä ja pieniä kauniita järviä. Maaperät ovat kauttaaltaan verrattain köyhiä. Vaikka puisto on lähellä lauhkeiden lehtimetsien pohjoisrajaa, sen metsät koostuvat yksinomaan harvoista boreaalisista puulajeista. Mainittujen lajien lisäksi myös Opens internal link in current window Betula pendula (rauduskoivu) on runsas. Opens internal link in current window B. pubescens (hieskoivu) kasvaa kosteilla ja märillä paikoilla. Nämä Betula -lajit voivat välillä olla vaikeita erottaa toisistaan, mutta muut puut ovat hyvin helppoja tunnistaa. Sademäärä on noin 790 mm/v ja vuoden keskilämpötila 5–6 °C.

Polkujen ulkopuolella vaeltaminen on helppoa pohjois–etelä -suunnassa mutta murtumalaaksojen vuoksi hidasta länsi–itä -suunnassa; jotkut rinteet ovat jyrkkiä vaikkakin matalia. Telttailu on sallittu koko puistossa.

Lähteet:

1 http://sverigesnationalparker.se

2 www.lansstyrelsen.se/vastragotaland/SiteCollectionDocuments/Sv/djur-och-natur/skyddad-natur/nationalparker/Tresticklan2008webb.pdf

Virallinen kotisivu:

sverigesnationalparker.se/en/choose-park---list/tresticklan-national-park/

Kuiva Pinus sylvestris (mänty) -kangasmetsä. Taustalla Picea abies (euroopankuusi, tummat havut) ja oikealla Betula pendula (rauduskoivu, vaaleanvihreät lehvät).
Pinus sylvestris (mänty, paksut rungot), Picea abies (euroopankuusi, tummat havut) ja Betula pendula (rauduskoivu, valkea runko ja vaaleanvihreät lehvät).
Matalan laakson pohjalla Picea abies (euroopankuusi) ja Populus tremula (haapa, kesk.).
Picea abies (euroopankuusi) -korpi laakson pohjalla.
Halletjärnin rantasuolla Pinus sylvestris (mänty) ja Betula pubescens (hieskoivu, valkeat rungot).
Tresticklanjärvi. Pinus sylvestris (mänty) ja Betula pendula (rauduskoivu, vaaleanvihreät latvukset).
Nimettömän pienen järven ranta. Pinus sylvestris (mänty, punertavat rungot), Picea abies (euroopankuusi, tummat latvukset) ja Betula pendula (rauduskoivu, vaaleanvihreät latvukset vasemmalla).
Puumainen 6,2-metrinen Juniperus communis (metsäkataja ) Pinus sylvestris (mänty) -metsässä.
Sorbus aucuparian (kotipihlaja) lehdet puhkeavat.