Biogradska Gora kansallispuisto K.R. & Christoph Hase

Biogradska Gora kansallispuisto, Montenegro

Puiston aarnimetsäosa (16 km²) koostuu laaksosta sitä ympäröivine vuorenrinteineen 2117 metrin korkeudelle saakka; laakson pohjalla 1100 metrin korkeudella on pieni järvi, Biogradsko Jezero. Alue suojeltiin jo 1878 ja jo silloin se oli vanhaa metsää. Sademäärä on melko korkea: 2200 mm/v ¹ . Tällä ”Illyyrisellä pyökkimetsävyöhykkeellä” ei ole varsinaista kuivaa aikaa huolimatta välimerellisestä sademäärän jakautumisesta ² .

Kansallispuiston virallisen informaation ¹ mukaan puistosta on löydetty 86 puulajia, mutta tämä on käännösvirhe: he tarkoittavat puuvartisia lajeja pensaat mukaan lukien. Puulajisto koostuu pääosin lajeista, jotka ovat tavallisia myös Keski-Euroopassa. Useimmat ovat helppoja tunnistaa. Yleisimmät puulajit ovat Fagus sylvatica (euroopanpyökki), Abies alba (saksanpihta) ja Picea abies (euroopankuusi), laaksonpohjalla sekä järven ympäristössä myös Acer pseudoplatanus (vuorivaahtera). Järven pohjukassa siihen laskevan pienen joen (Biogradska Rijeka) suistossa on rehevä kostea metsä, jonka muodostavat pääasiassa Alnus incana subsp. incana (harmaaleppä) ja Fraxinus excelsior (lehtosaarni). Sen ja järven välissä on vielä märempi, osan vuodesta vedessä seisova Salix alba (valkosalava) -kaistale. S. alba sietää jopa 3-6 kuukauden tulvaperiodeja ja se taimettuu tulvan laskiessa paljastuneelle maalle ³ .

Vuonna 2012 Jeroen Philipponan* ja Michael Spraggonin kanssa Nikon 550 -laserinstrumenteilla suorittamissamme Opens external link in new window mittauksissa löysimme maailman korkeimman tunnetun luotettavasti mitatun Ulmus glabra (vuorijalava) -yksilön: 40,4 m. Korkein löytämämme puu oli P. abies 59 m.

Telttailu on sallittu vain järven päässä olevalla melko meluisalla leirintäalueella, mistä löytyy myös muutama mökki, joita ei kuitenkaan pysty varaamaan etukäteen.

* Jeroenin www-sivusto: Opens external link in new window bomeninfo.nl/english1.htm

Lähteet:

1 Dožić, Bulatović & Vincek (1997): National Park Biogradska Gora. National Parks of Montenegro.

2 Mayer, H. (1986): Europäische Wälder. Gustav Fischer Verlag.

3 Schirmer, R. & Stimm, B. (2006): Salix alba. Teoksessa Schütt, P. et al.: Enzyklopädie der Laubbäume , s. 535 - 550. Nikol.

Virallinen kotisivu:

http://www.nparkovi.me/sajt/np-biogradska-gora/o-parku

: Fagus sylvatica (euroopanpyökki) -valtaista metsää 1120 metrin korkeudella. Myös Acer pseudoplatanus (vuorivaahtera, suomuinen kaarna).

: Fagus sylvatica (euroopanpyökki) -valtaista metsää noin 1100 metrin korkeudella. Myös Acer pseudoplatanus (vuorivaahtera, punertava kaarna).

: Acer pseudoplatanus (vuorivaahtera) -valtaista metsää Biogradska rijekan laaksossa noin 1100 m korkeudella. Myös Fagus sylvatica (euroopanpyökki, sileä kaarna).

: Kosteaa Alnus incana subsp. incana (harmaaleppä) -valtaista metsää Biogradska rijekan deltalla 1100 metrin korkeudella. Myös Acer pseudoplatanus (vuorivaahtera, suomuinen kaarna, kesk.) ja nuori Fraxinus excelsior (lehtosaarni, vas.).

: Kosteaa Alnus incana subsp. incana (harmaaleppä) -valtaista metsää Biogradska rijekan deltalla 1100 metrin korkeudella. Myös Acer pseudoplatanus (vuorivaahtera, suomuinen kaarna).

: Alnus incana subsp. incana (harmaaleppä) -metsää Biogradska Rijekan deltalla 1100 metrin korkeudella.

: Biogradska Rijeka, korkeus merenpinnasta noin 1100 m. Vinot puut: Acer pseudoplatanus (vuorivaahtera); taustalla Fagus sylvatica (euroopanpyökki); vasemmalla Abies alba (saksanpihta).

: Biogradsko Jezero 1100 metrin korkeudella. Fagus sylvatica (euroopanpyökki) ja Abies alba (saksanpihta, kapeat tummat latvukset) -valtaista metsää.

: Salix alba (valkosalava) Biogradsko Jezeron rannalla.

: Kausittain tulvivaa Salix alba (valkosalava) -metsää Biogradsko Jezeron rannalla. Rinteillä Fagus sylvatica (euroopanpyökki) - Abies alba (saksanpihta) -valtaista metsää.

: Salix caprea (raita) Biogradsko Jezeron rannalla. Oikealla Fagus sylvatica (euroopanpyökki).

: Salix viminalis (koripaju) Biogradska Rijekan varrella 1230 metrin korkeudella.

: Picea abies (euroopankuusi) Biogradska Rijekan varrella 1270 metrin korkeudella. Korkeus 56,2 m, ympärysmitta 671 cm, tilavuus 40-50 kuutiota. Sen edessä Abies alba (saksanpihta) -havuja.

: Kuvan 13 Picea abies (euroopankuusi) oik. Toinen suuri P. abies , vas., on 56-metrinen, ympärysmitta 540 cm. Acer pseudoplatanus (vuorivaahtera, sammaleiset rungot) ja Fagus sylvatica (euroopanpyökki, vaaleat rungot). Nuoret havupuut ovat Abies alba (saksanpihta) lukuunottamatta lähintä, joka on P. abies . Biogradska rijeka isojen P. abiesien takana.

: Muun latvuston yläpuolelle kohoava puu on 59-metrinen Picea abies (euroopankuusi). Siitä vasemmalle Abies alba (saksanpihta) ja oikealle P. abies . Myös Acer pseudoplatanus (vuorivaahtera) ja vas. Ulmus glabra (vuorijalava). Korkeus merenpinnasta n. 1200 m.

: Abies alba (saksanpihta), korkeus 53,6 m, ympärysmitta 504 cm, 1266 m korkeudella. Muut puut: A. alba ja Fagus sylvatica (euroopanpyökki).

: Abies alba (saksanpihta) Biogradska Rijekan varrella 1260 metrin korkeudella. Ympärysmitta 514 cm, korkeus 48,4 m. Sen vas. puolelta näkyy Ulmus glabra (vuorijalava). Monirunkoinen puu takavasemmalla on Acer pseudoplatanus (vuorivaahtera). Muut puut: Fagus sylvatica (euroopanpyökki).

: Abies alba (saksanpihta) -valtaista metsää rinteellä 1220 metrin korkeudella. Myös Fagus sylvatican (euroopanpyökki) hoikkia runkoja ja lehviä.

: Fraxinus excelsior (lehtosaarni) 1100 metrin korkeudella. Ympärysmitta 470 cm, korkeus 38 m.

: Fraxinus excelsior (lehtosaarni), sama yksilö kuin kuvassa 19.

: Acer pseudoplatanus (vuorivaahtera) Fagus sylvatica (euroopanpyökki) -metsässä lähellä Biogradsko Jezeron rantaa. Ympärysmitta 462 cm.

: Kaksirunkoinen Acer pseudoplatanus (vuorivaahtera), korkeus 40,6 m, ympärysmitta 542 cm (korkeampi runko 360 cm). A. pseudoplatanus myös takavas. ja oik.; Fagus sylvatica (euroopanpyökki), kesk. takana; Corylus avellana (euroopanpähkinäpensas), pensas vas.

: Acer platanoides (metsävaahtera) Biogradsko Jezeron rannalla.

: Fagus sylvatica (euroopanpyökki) -metsää 1130 metrin korkeudella.

: Ulmus glabra (vuorijalava), korkeus 40,4 m, ympärysmitta 492 cm. Vasemmalla Abies albaa (saksanpihta) ja oikealla Fraxinus excelsior (lehtosaarni).

: Kaksi suurta Ulmus glabraa (vuorijalava) 1270 metrin korkeudella. Etummaisen korkeus 38 m ja ympärysmitta 541 cm, takimmainen 38 m ja 450 cm. Myös nuorta Abies albaa (saksanpihta) ja Picea abies (euroopankuusi, ensimmäinen runko oikealle etummaisesta U. glabrasta ).

: Tilia platyphyllos (isolehtilehmus) 1100 metrin korkeudella. Korkeus 39,2 m. Oikealla Fagus sylvatica (euroopanpyökki).

: Crataegus rhipidophylla (suippuorapihlaja) Biogradsko Jezeron rannalla.

: Pyrus communis subsp. pyraster (päärynäpuu) Biogradsko Jezeron rannalla.

: Prunus avium (imeläkirsikka) ja Abies alba (saksanpihta, vas.) Biogradsko Jezeron rannalla.

: Corylus avellana (euroopanpähkinäpensas) kuivuneen lammen rannalla 1100 metrin korkeudella.

: Cornus sanguinea (mustamarjakanukka) 1100 metrin korkeudella.

: Alhaalla kausittaisesti tulvivaa Salix alba (valkosalava) -metsää Biogradsko Jezeron rannalla; sen takana Biogradska Rijekan deltan Alnus incana (harmaaleppä) - Fraxinus excelsior (lehtosaarni) -metsää; alarinteillä Fagus sylvatica (euroopanpyökki) -valtaista metsää; ylärinteillä Abies alba (saksanpihta) -valtaista metsää; yläoikealla Picea abiesin (euroopankuusi) kapeita latvuksia; vas. reunassa 2 suurta F. excelsioria (lehtosaarni), joista toinen kuvissa 19 ja 20.

: Puiston lehtipuita.

baumzaehlen - Aarniometsiä & niiden puita