baumzaehlen - Aarniometsiä & niiden puita

©2016 copyright christoph hase

Daintree kansallispuisto, Queensland, Australia

Tämä kuuluisa 1200 km 2 suuruinen kansallispuisto sisältää Australian suurimman alueen trooppista sademetsää. Puisto jakaantuu kahteen erilliseen osaan, joista pohjoisempi sisältää rannikkoa ja sitä reunustavia vuoria, ja eteläisempi hieman kauempana rannikosta olevan vuoristoalueen. Suurin osa puistosta on luoksepääsemätöntä – polkuja ei ole ja rinteet ovat jyrkkiä. Puisto sisältyy Wet Tropics of Queensland -maailmanperintöalueeseen. Melkein kaikissa luoksepäästävissä metsissä on tehty poimintahakkuita ennen maailmanperintöalueen perustamista 1 mutta metsiä ei ole kaskettu, sillä Australian alkuasukkaat eivät viljelleet maata 2 .

Puulajeja koko Wet Tropics -alueella on yli tuhat 3 , suurin diversiteetti on pikkupuissa 4 . Hehtaarilta löytyy 40–166 puulajia 4 5 6 , mikä maailman mittakaavassa edustaa suunnilleen trooppisten sademetsien keskitasoa 7 . Lajintunnistus on haastavaa, mutta onneksi on olemassa erinomainen tunnistusopas 3 . Jopa saman metsätyypin sisällä puulajikoostumus voi vaihdella täysin 8 niin, ettei metsiä voi luokitella lajiston perusteella 9 . Daintree kansallispuiston runsaimpiin sademetsäpuusukuihin kuuluvat mm. Syzygium ja Lindsayomyrtus (Myrtaceae), Cryptocarya ja Endiandra (Lauraceae) sekä Elaeocarpus (Elaeocarpaceae) 5 10 11 . Muutamat lajit voivat saavuttaa paikallisen dominanssin, esim. Opens internal link in current window Lindsayomyrtus racemoides paikoitellen tasamaalla sekä alarinteillä. Kuristajaviikunat ( Ficus spp.) ovat varsin yleisiä. Ne kuuluvat kaikkialla maailman trooppisissa sademetsissä avainlajeihin, koska eri Ficus -lajit tarjoavat hedelmiä ympäri vuoden 12 . Opens internal link in current window Xanthostemon chrysanthus on yleinen jokien varsilla. Tulesta riippuvaisen metsän laikkuja, puulajeina esim. Corymbia intermedia ja Eucalyptus tereticornis , esiintyy koko alueella; vaihettuminen tapahtuu yleensä vain muutaman metrin matkalla 13 . Hyvin kehittynyttä mangrove-metsää esiintyy jokisuiden ja suojaisten lahtien läheisyydessä 14 .

Trooppiset syklonit eli hurrikaanit ovat metsän tärkein luonnollinen häiriötekijä, ja vain harvat paikat välttävät jonkinasteisen myrskytuhon pidempään kuin 40 vuotta 15 . Sykloneihin liittyvät sateet kuuluvat maailman rankimpiin. Vuotuisia sadepäiviä on vähemmän, mutta sateen keskimääräinen intensiteetti suurempi kuin useimmissa trooppisissa sademetsissä. Rankoista sateista – yhdessä huonosti läpäisevän maan 16 ja jyrkkien rinteiden kanssa – seuraa, että jopa yli 50 % yksittäisen myrskyn sademäärästä saattaa virrata maanpintaa pitkin aiheuttaen potentiaalisesti ravinteiden huuhtoutumista. 17 Vuotuinen sademäärä on noin 2000–4000 mm, mutta ”talvella” on useamman kuukauden mittainen kuivahko kausi 14 , minkä vuoksi vain muutaman kosteamman paikan – esimerkkinä Cape Tribulation -alue Daintree kansallispuistossa – voidaan sanoa olevan ”kostea sademetsä”; suurimmalle osalle Wet Tropics -alueesta parempi määre on ”ikivihreä kausiluonteinen sademetsä” 7 . Vuoden keskilämpötila rannikolla on noin 25 °C 14 . Talvella lämpötilat ovat rannikon läheisyydessäkin vain muutaman asteen Suomen kesälämpötiloja korkeampia.

Alueella runsaana esiintyvät villiintyneet siat ovat suuri ongelma, ja niiden tonkimia paikkoja näkee lähes kaikkialla. Alueen vaikeakulkuisuuden vuoksi niiden määrän kontrollointi on myös hyvin vaikeaa. 18

Polkujen ulkopuolella liikkuminen on varsin vaikeaa, sillä piikikkäät köynnöstävät rottinkipalmut ( Calamus spp.) valloittavat usein myrskytuhopaikat 15 . Lisäksi suurin osa puistosta sijaitsee jyrkillä rinteillä. Eteneminen on kuitenkin helppoa tasaisella maalla, missä latvusto on sulkeutunut. Huomaa, että vaikka puiston ja maailmanperintöalueen www-sivut antavat muuta ymmärtää, on Daintree kansallispuistossa sen suuresta koosta huolimatta vain yksi yliyön vaelluspolku, sekin lähes käyttämätön ja huonosti merkitty kahden yön polku. Puiston henkilökunta on haluton antamaan lupia merkittyjen telttapaikkojen ulkopuolella telttailuun. Pidemmät vaellukset ovat mahdollisia lähialueilla, esim. Opens internal link in current window Monkhouse Timber Reservessä .

Lähteet:

1 Stork, N. E. (2005): The Theory and Practice of Planning for Long-Term Conservation of Biodiversity in the Wet Tropics Rainforests of Australia. Teoksessa Bermingham, E., Dick, C. W. & Moritz, C. (toim.): Tropical Rainforests, Past, Present, and Future . The University of Chicago Press.

2 Flood, J. (1995): Archaeology of the dreamtime. Angus and Robertson.

3 Hyland, B. P. M., Whiffin, T., Christophel, D. C., Gray, B. & Elick, R. W. (2003): Australian Tropical Rain Forest Plants. Trees, Shrubs and Vines. CSIRO. CD-ROM.

4 Nicholson, D. I., Henry, N. B. & Rudder, J. (1988): Stand changes in north Queensland rainforests. Proc. Ecol. Soc. Aust. 15 : 61–80.

5 Laidlaw, M., Kitching, R., Goodall, K., Small, A. & Stork, N. (2007): Temporal and spatial variation in an Australian tropical rainforest. Austral Ecology 32 , 10-20.

6 Connell, H. C., Debski, I., Gehring, C. A., Goldwasser, L., Green, P. T., Harms, K. E., Juniper, P. & Theimer, T. C. (2005): Dynamics of Seedling Recruitment in an Australian Tropical Rainforest. Teoksessa Bermingham, E., Dick, C. W. & Moritz, C. (toim.): Tropical Rainforests, Past, Present, and Future . The University of Chicago Press.

7 Richards, P. W. (1996): The Tropical Rain Forest. Cambridge.

8 Hilbert, D. W. (2008): The Dynamic Forest Landscape of the Australian Wet Tropics: Present, Past and Future. Teoksessa Stork, N. E. & Turton, S. M. (toim.): Living in a Dynamic Tropical Forest Landscape . Blackwell.

9 West, P. W., Stocker, G. C. & Unwin, G. L. (1988): Environmental relationships and floristic and structural change in some unlogged tropical rainforest plots of north Queensland. Proc. Ecol. Soc. Aust. 15 : 49–60.

10 Graham, A. W. (toim.) 2006: The CSIRO Rainforest Permanent Plots of North Queensland: Site, Structural, Floristic and Edaphic Descriptions. Cooperative Research Centre for Tropical Rainforest Ecology and Management.

11 http://www.derm.qld.gov.au/

12 Laman, T. G. (2004): Strangler fig trees: Demons or heroes of the canopy. Teoksessa Lowman, M. D. & Rinker, H. B. (toim.): Forest Canopies, second edition . Elsevier.

13 Warman, L. (2011): Opens external link in new window Two systems or one? Vegetation dynamics in Australia’s Wet Tropics . Thesis submitted for the degree of Doctor of Philosophy. University of New South Wales .

14 Tracey, J. G. (1982): The Vegetation of the Humid Tropical Region of North Queensland. CSIRO

15 Adam, P. (1992): Australian Rainforests. Oxford.

16 Bonell, M., Cassells, D. S. & Gilmour, D. A. (1983): Vertical soil water movement in a tropical rainforest catchment in northeast Queensland. Earth Surf. Proc. Landf. 8 : 253–73.

17 Bonell, M. & Callaghan, J. (2008): The Synoptic Meteorology of High Rainfalls and the Storm Run-off response in the Wet Tropics. Teoksessa Stork, N. E. & Turton, S. M. (toim.): Living in a Dynamic Tropical Forest Landscape . Blackwell.

18 Congdon, B. C. & Harrison, D. A. (2008): Vertebrate Pests of the Wet Tropics Bioregion: Current Status and Future Trends. Teoksessa Stork, N. E. & Turton, S. M. (toim.): Living in a Dynamic Tropical Forest Landscape . Blackwell.

Viralliset kotisivut:

http://www.nprsr.qld.gov.au/parks/daintree/

http://www.wettropics.gov.au/

Vas. punertavarunkoinen Syzygium wesa , oikealla takana voimakkaan uurteinen vaalea Aceratium megalospermum , keskellä olevan ison (tunnistamattoman) puun ympärillä kuristajaviikuna ( Ficus sp.); sen ja S. wesan välissä vaalearunkoinen Medicosma fareana . Korkeus merenpinnasta 420 m.
Iso puu on kuristajaviikuna Ficus virens ; sen edessä kapea runko ja lehvät: Lindsayomyrtus racemoides . Korkeus merenpinnasta 120 m.
Ficus virens on kuristanut isäntäpuunsa kuoliaaksi. Etualalla Lindsayomyrtus racemoides -taimia.
Argyrodendron peralatum 160 metrin korkeudella.
Etualalla Lindsayomyrtus racemoides 15 metrin korkeudella.
Joen törmiä hallitsee Xanthostemon chrysanthus . Epifyyttinen Schefflera actinophylla (jättiliuska-aralia) keskellä olevan suuren X. chrysanthusin päällä tyven lähellä. Korkeus merenpinnasta 10 m.
Rockinghamia angustifolia , toinen runko oikealta ja lehvät vasemmalla.
Lepidozamia hopei .
Mesua larnachiana , yksi yleisemmistä pienistä puulajeista.
Rhodamnia sessiliflora .
Syzygium hedraiophyllum .
Dinosperma stipitatum .
Steganthera australiana .
Mangrovemetsää. Bruguiera gymnorhiza , suuri puu hengitysjuurineen vasemmalla; Xylocarpus granatum , kellertävä runko keskellä edessä; oikealla lankkujuurinen Heritiera littoralis .
Hibiscus tiliaceus (kuituhibiskus) mangrovemetsän reunalla.
Pandanus tectorius (kirjokairapalmu) mangroven ja jokisoran välissä.
Rhizophora mucronata (otapunamangrove) -mangrovemetsää avoimen veden lähellä.