- AUSTRALIA: UUSI ETELÄ-WALES
- AUSTRALIA: QUEENSLAND
- AUSTRALIA: TASMANIA
- Evercreech Forest Reserve
- Franklin-Gordon Wild Rivers kansallispuisto
- Lower Coles Road
- McDougall’s Road
- Reynold Falls Nature Recreation Area
- Styx Tall Trees Forest Reserve
- Tarkine
- AUSTRALIA: VICTORIA
- ITÄVALTA
- BOSNIA-HERTSEGOVINA
- BULGARIA
- Baiuvi dupki-Dzhindzhiritsa luonnonpuisto
- Boatin luonnonpuisto
- Dzhendema luonnonpuisto
- Parangalitsa luonnonpuisto
- Rila Monastery Forest Reserve
- Steneto luonnonpuisto
- KANADA: ALBERTA
- KANADA: BRITTILÄINEN KOLUMBIA
- Carmanah Walbran Provincial Park
- Clayoquot Sound biosfäärialue
- Glacier kansallispuisto
- MacMillan Provincial Park
- Pacific Rim National Park Reserve
- Yoho kansallispuisto
- KANADA: NOVA SCOTIA
- KANADA: ONTARIO
- Lake Superior Provincial Park
- Michipicoten-puistot
- Quetico Provincial Park
- Rainbow Falls Provincial Park
- KANADA: SASKATCHEWAN
- KROATIA
- TŠEKKI
- TANSKA
- SUOMI
- Helvetinjärven kansallispuisto
- Isojärven kansallispuisto
- Kurjenrahkan kansallispuisto
- Patvinsuon kansallispuisto
- Pyhä-Häkin kansallispuisto
- Salamajärven kansallispuisto
- Salamanperän luonnonpuisto
- Urho Kekkosen kansallispuisto
- Vätsärin erämaa-alue
- GEORGIA
- SAKSA
- Bayerischer Wald kansallispuisto
- Fauler Ort luonnonsuojelualue
- Harz kansallispuisto
- Heilige Hallen luonnonsuojelualue
- Jasmund kansallispuisto
- Müritz kansallispuisto
- IRAN
- JAPANI
- MALESIA
- MONTENEGRO
- NORJA
- PORTUGALI
- ROMANIA
- VENÄJÄ
- SLOVAKIA
- Boky National Nature Reserve
- Dobroč National Nature Reserve
- Havešová National Nature Reserve
- Stužica National Nature Reserve
- ESPANJA
- RUOTSI
- USA: KALIFORNIA
- Humboldt Redwoods State Park
- Kings Canyon kansallispuisto
- Mokelumne Wilderness
- Prairie Creek Redwoods State Park
- Sequoia kansallispuisto
- Yosemite kansallispuisto
- UNITED STATES: MICHIGAN
- USA: WASHINGTON
- Goat Marsh Research Natural Area
- Mount Rainier kansallispuisto
- Olympic National Forest
- Olympic kansallispuisto
- USA: WYOMING
Salamajärven kansallispuisto, Suomi – Koirajoen aarnialue
Suurin osa 62 km2 suuruisesta kansallispuistosta on suota ja entistä talousmetsää, mutta jo vuonna 1912 suojellulle 4,6 km2 suuruiselle Koirajoen aarnialueelle ei nykyaikainen metsätalous ole yltänyt; kyseessä on yksi Keski-Suomen vanhimmista metsistä1.
Aarnialueella on paljon avointa männikköä, suota ja soista metsää. Kuusimetsää on vähemmän. Mänty (
Pinus sylvestris) on valtapuu. Euroopankuusta (Picea abies) ja raudus- (Betula pendula) ja hieskoivua (Betula pubescens) on myös runsaasti. Yhteensä puulajeja on kymmenkunta. Koivut voivat välillä olla vaikeita erottaa toisistaan, mutta muut puut ovat hyvin helppoja tunnistaa. Aiempien kulojen jäljiltä tulta paremmin kestävä mänty on valtapuuna myös monilla kosteammilla kasvupaikoilla, joita varjonsietäjä2 kuusi parhaillaan valloittaa. Metsä on kohtuullisen niukkapuustoista. Aarnialueen korkeimmat puut (kuuset) ovat hieman yli 30-metrisiä. Aarnialue sijaitsee noin 170 metrin korkeudella; korkeuserot ovat pieniä. Vuoden keskilämpötila on 2,1 °C ja sademäärä noin 570 mm 3.
Aarnialue on puiston koillinen ”uloke”. Hirvaan kierros -niminen polku kulkee osan matkastaan aarnialueen läpi. Polun ulkopuolella metsä on osittain helppokulkuista mutta paikoin on myös sammalten peittämää kivikkoa. Suot vaikeuttavat tietenkin myös liikkumista. Aarnialueella ei ole telttailumahdollisuutta; muualla kansallispuistossa voi telttailla merkityillä paikoilla ja puiston ulkopuolella tietenkin jokamiehen oikeuksilla missä tahansa. Helpointa on aloittaa Perho–Kinnula -tieltä, jonka varteen auton voi jättää. Kansallispuisto liittyy eteläpäässään Salamanperän luonnonpuistoon.
Lähteet:
1 Karvinen, T. (2017): Kansallispuistot: maamme luonnon helmet. Docendo.
2 Nikolov, N & Helmisaari, H. (1992): Silvics of the circumpolar boreal forest tree species. Teoksessa Shugart, H. H. ym. (toim.): A Systems Analysis of the Global Boreal Forest, s.13–84. Cambridge.
3 https://en.climate-data.org/
Virallinen kotisivu:
http://www.luontoon.fi/salamajarvi
- Valoista harvaa mäntymetsää (Pinus sylvestris). Myös tuuheahavuisia euroopankuusia (Picea abies) ja rauduskoivuja (Betula pendula). Kenttäkerroksessa mustikkaa (Vaccinium myrtillus) ja kanervaa (Calluna vulgaris).
- Vanha, suuri mänty (Pinus sylvestris). Takana mäntyjä, tuuheahavuisia euroopankuusia (Picea abies) ja valkorunkoisia koivuja (Betula).
- Mänty (Pinus sylvestris, punertava ylempi runko), euroopankuusi (Picea abies, tummanvihreät havut) ja rauduskoivu (Betula pendula).
- Tuoretta euroopankuusi (Picea abies) -valtaista metsää. Yksi hoikka hieskoivu (Betula pubescens) kuolleen puun takana, valkorunkoisia rauduskoivuja (Betula pendula), 2 haapaa (Populus tremula, kuolleesta puusta seuraava vasemmalle ja yläkeskioikealla) ja keskellä pensasmainen harmaaleppä (Alnus incana). 32,6-metrinen kuusi keskioikealla.
- Suuret männyt (Pinus sylvestris, keskellä edessä ja takana) ovat selviytyneet menneistä kuloista. Nyt tämän kostean metsän valtapuina ovat nuoret hieskoivut (Betula pubescens). Myös haapa (Populus tremula, iso puu keskioikealla) ja pensasmaista harmaaleppäää (Alnus incana).
- Euroopankuusi (Picea abies) -valtainen korpi. Myös haapa (Populus tremula, karkeakaarnaiset rungot taustalla) ja hieskoivu (Betula pubescens, hilseilevä kaarna). Kenttäkerroksessa metsäkortetta (Equisetum sylvaticum).
- Suolla kitukasvuista mäntyä (Pinus sylvestris) ja hieskoivua (Betula pubescens). Taustalla mäntymetsää.
- Hirvilammennevalla kitukasvuista mäntyä (Pinus sylvestris). Taustalla mäntymetsää, jossa joitakin tummanvihreitä euroopankuusia (Picea abies) ja koivuja (Betula).
