baumzaehlen - Aarniometsiä & niiden puita

©2019copyright christoph hase

Kaukasus luonnonpuisto, Adygeia – Krasnodarin aluepiiri – Karatšai-Tšerkessia, Venäjä

 

Korkein luotettavasti mitattu alkuperäinen eurooppalainen puu on 62,26 m korkea Opens internal link in current windowPicea abies (euroopankuusi) Sloveniassa1. Venäjän ja Abhasian Länsi-Kaukasukselta on kuitenkin mainintoja vielä korkeammista Opens internal link in current windowAbies nordmanniana subsp. nordmanniana (nordmannin- eli kaukasianpihta) -yksilöistä2 3 4 5. Huippumitoiksi on mainittu 85 m 2 ja 78 m 3. Jälkimmäinen on Vladimir Dinetsin arvio, jonka hän laski puun varjon avulla6, joten arvion täytyy olla hyvin epätarkka; lisäksi koko alue, jolla tämä puu kasvoi, hakattiin Sotšin olympialaisten valmisteluissa7. Kaikkein korkeimmasta mitasta (85 m), ks. Opens internal link in current windowBujnyj luonnonmuistomerkki. Abhasiassa kerrotaan 70-metrisen A. nordmannianan kaadetun vuonna 1959 4.

 

Kaukasus luonnonpuisto on todennäköisesti yksi maailman upeimmista luonnonsuojelualueista. Kaksi kolmannesta 2957 km2 laajuisesta puistosta on metsää, enimmäkseen aarniomaista A. nordmannianaOpens internal link in current windowFagus orientalis (idänpyökki) -metsää4. Metsätyyppi muistuttaa Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristojen Opens internal link in current windowFagus sylvatica (euroopanpyökki) – Opens internal link in current windowAbies alba (saksanpihta) – P. abies -metsää. Picea kuitenkin puuttuu4. Opens internal link in current windowPicea orientalis (idänkuusi) kasvaa hieman kuivemmassa ilmastossa ja puuttuu täysin tältä alueelta4. Paikoitellen esiintyy jopa puhtaita A. nordmanniana -metsiköitä. Muita puulajeja näkee AbiesFagus -metsässä vähän; yleisimmät ovat Opens internal link in current windowAcer pseudoplatanus (vuorivaahtera) ja Opens internal link in current windowAcer platanoides (metsävaahtera). Matalia ja avoimia ylärinteiden subalpiinisia metsiä hallitsevat Opens internal link in current windowBetula pubescens var. litwinowii (hieskoivu), Opens internal link in current windowSorbus aucuparia (kotipihlaja) ja Opens internal link in current windowAcer trautvetteri (kaukasianvaahtera). Myös yksitäisiä A. nordmanniana -yksilöitä kasvaa lähes metsänrajalle saakka. B. pubescens var. litwinowii ja S. aucuparia muodostavat luonnollisen puurajan4. Harjanteilla noin 2000 m korkeudesta lähtien on subalpiinisia niittyjä, osittain luonnollisia, osittain aikaisemman laidunnuksen synnyttämiä; nykyään laidunnusta ei enää harjoiteta4. Jokien varsilla kasvaa Opens internal link in current windowAlnus glutinosa subsp. barbata (tervaleppä) - ja Opens internal link in current windowAlnus incana (harmaaleppä) -metsiköitä. Laaksojen pohjilla on myös pieniä umpeenkasvavia niittyjä ja vanhoja kauan sitten asuttuja mökkejä. Useimmat puulajit ovat helppoja tunnistaa, mutta esim. subalpiinisten metsien B. pubescens var. litwinowii ja B. raddeana voivat olla vaikea erottaa toisistaan – usein mainittu ero, B. raddeanan punertava runko, ei pidä aina paikkaansa.

 

Luonnonpuiston korkeimmat puut kasvavat Kiša-laakson keskiosassa5. Mittaukseni saksalais-venäläisen ryhmän kanssa vuonna 2018 TruPulse 200X -laserilla antoivat A. nordmannianan maksimikorkeudeksi 60,5 m. Tarkka paikka, missä kaikkein korkeimpien puiden pitäisi kasvaa, ei ollut tiedossamme, ja hyvin todennäköisesti on laaksossa myös hiukan korkeampia puita. Näiden A. nordmanniana -metsiköiden keskimääräinen korkeus oli 45–55 m. Joka tapauksessa keräämämme mittausaineisto vaikuttaa osoittavan, etteivät A. nordmannianan väitetyt huippumitat ole totta. Eräs mahdollisuus arvioida A. nordmannianan potentiaalinen maksimikorkeus on verrata korkeuksia, joita laji usein saavuttaa, hyvin tunnetun P. abiesin vastaaviin mittoihin. Korkeimmissa P. abies -metsissä, esim. Opens internal link in current windowBiogradska Gora kansallispuistossa, Opens internal link in current windowPerućica luonnonsuojelualueella ja myös Saksan Sächsische Schweiz kansallispuiston Kirnitzsch-laaksossa laji saavuttaa mittauksieni mukaan usein 50–55 m. Tämä pätee myös Kaukasus luonnonpuistoon sekä Opens internal link in current windowBujnyj luonnonmuistomerkkiin, missä korkeimpien A. nordmanniana -metsien kerrotaan sijaitsevan5 ja missä A. nordmanniana mittauksiemme mukaan saavuttaa usein 50–55 m korkeuden. Tämä voisi viitata siihen, että Abies nordmannianan maksimikorkeus voisi olla suunnilleen sama kuin Picea abiesin.

 

Luonnonpuisto muodostaa Läntisen Kaukasuksen maailmanperintöalueen pääosan ja on myös UNESCOn biosfäärialue. Puisto tunnetaan erityisesti yli 1000 visentistään, jotka tosin ovat peräisin alamaanvisentin (Bison bonasus bonasus), kaukasuksenvisentin (B. bonasus caucasicus) ja amerikanbiisonin (B. bison) risteytyksistä. Puistossa elää myös satoja ruskeakarhuja (Ursus arctos) ja muutama uudelleen istutettu leopardi (Panthera pardus saxicolor).4 Puisto ulottuu noin 600 m korkeudelta 3346 metriin (Tsahvoa-vuori). Koko puisto on vuoristoinen, rinteet vaihtelevat loivista jyrkkiin. Hallinnollisesti kuuluu Kaukasus luonnonpuistoon vielä pieni erillinen Opens internal link in current windowBuxus sempervirens (puksipuu) -metsä Mustan meren rannikolla. Muutamaa suosittua vaellusreittiä lukuun ottamatta saa puistoon mennä vain erityisluvalla, mukaan lukien Kiša-laakso.

 

Lähteet:

 

1       http://www.ents-bbs.org/viewtopic.php?f=386&t=4642

2       IUCN (1999): Opens external link in new windowWorld Heritage Nomination - IUCN Technical Evaluation: Western Caucasus (Russian Federation).

3       https://www.conifers.org/

4       Henk.koht. tied.

5       Kaukasus luonnonpuisto, e-mail (2018).

6       Dinets, W., e-mail (2011).

7       Dinets, W., e-mail (2018).

 

Viralliset kotisivut:

 

http://kgpbz.ru/

 

Opens external link in new windowhttp://www.zapoved.ru


Runsaasti kuollutta puuta Abies nordmanniana subsp. nordmanniana (kaukasianpihta) - Fagus orientalis (idänpyökki) -metsässä.
Rinteillä pääasiassa Abies nordmanniana (kaukasianpihta) - Fagus orientalis (idänpyökki) -metsää.
Abies nordmanniana (kaukasianpihta), korkeus 60,5 m, ympärysmitta 391 cm. A. nordmanniana - Fagus orientalis (idänpyökki) -metsä noin 1300 metrissä.
Abies nordmanniana (kaukasianpihta) - Fagus orientalis (idänpyökki) -metsä 1315 metrissä.
Rhododendron ponticum (turkinalppiruusu) -pensaskerros Abies nordmanniana (kaukasianpihta) - Fagus orientalis (idänpyökki) -metsässä noin 1400 metrissä.
Abies nordmanniana (kaukasianpihta), Fagus orientalis (idänpyökki) ja Acer pseudoplatanus (vuorivaahtera, kesk., kellertävät lehdet).
Abies nordmanniana (kaukasianpihta) - Fagus orientalis (idänpyökki) -metsää noin 1600 metrissä.
Subalpiinisessa metsässä noin 2000 metrissä Acer trautvetteri (kaukasianvaahtera), Betula pubescens var. litwinowii (hieskoivu, valk. kaarna), Sorbus aucuparia (kotipihlaja, taimia vasemmalla) ja Abies nordmanniana (kaukasianpihta).
Kiša-laakso vasemmalla näkyvän matalan vuorenhuipun takana. Pääasiassa Abies nordmanniana (kaukasianpihta) - Fagus orientalis (idänpyökki) -metsää.
Taustalla näkyvä korkea vuori: Fišt (2867 m).
Alnus incana (harmaaleppä) -metsiköitä Holodnaja Rekan (joen) varrella 1210 metrissä. Rinteellä Abies nordmanniana (kaukasianpihta) - Fagus orientalis (idänpyökki) -metsää.