- AUSTRALIA: UUSI ETELÄ-WALES
- AUSTRALIA: QUEENSLAND
- AUSTRALIA: TASMANIA
- Evercreech Forest Reserve
- Franklin-Gordon Wild Rivers kansallispuisto
- Lower Coles Road
- McDougall’s Road
- Reynold Falls Nature Recreation Area
- Styx Tall Trees Forest Reserve
- Tarkine
- AUSTRALIA: VICTORIA
- BOSNIA-HERTSEGOVINA
- KANADA: ALBERTA
- KANADA: BRITTILÄINEN KOLUMBIA
- Carmanah Walbran Provincial Park
- Clayoquot Sound biosfäärialue
- Glacier kansallispuisto
- MacMillan Provincial Park
- Pacific Rim National Park Reserve
- Yoho kansallispuisto
- KANADA: NOVA SCOTIA
- KANADA: ONTARIO
- Lake Superior Provincial Park
- Michipicoten-puistot
- Quetico Provincial Park
- Rainbow Falls Provincial Park
- KANADA: SASKATCHEWAN
- KROATIA
- TANSKA
- SUOMI
- Helvetinjärven kansallispuisto
- Isojärven kansallispuisto
- Kurjenrahkan kansallispuisto
- Patvinsuon kansallispuisto
- Petkeljärven kansallispuisto
- Pyhä-Häkin kansallispuisto
- Urho Kekkosen kansallispuisto
- Vätsärin erämaa-alue
- GEORGIA
- SAKSA
- Bayerischer Wald kansallispuisto
- Fauler Ort luonnonsuojelualue
- Hainich kansallispuisto
- Harz kansallispuisto
- Heilige Hallen luonnonsuojelualue
- Jasmund kansallispuisto
- Müritz kansallispuisto
- Rhön biosfäärialue
- IRAN
- JAPANI
- MONTENEGRO
- PORTUGALI
- SLOVAKIA
- Boky National Nature Reserve
- Dobroč National Nature Reserve
- Havešová National Nature Reserve
- Stužica National Nature Reserve
- ESPANJA
- SWEDEN
- USA: KALIFORNIA
- Humboldt Redwoods State Park
- Kings Canyon kansallispuisto
- Mokelumne Wilderness
- Prairie Creek Redwoods State Park
- Sequoia kansallispuisto
- Yosemite kansallispuisto
- USA: MICHIGAN
- USA: WASHINGTON
- Goat Marsh Research Natural Area
- Mount Rainier kansallispuisto
- Olympic National Forest
- Olympic kansallispuisto
- USA: WYOMING
Petkeljärven kansallispuisto, Suomi
Tämä puisto sisältää valoisia mäntymetsiä (Pinus sylvestris), harjuja ja kauniita järviä.
Suurin osa puustosta on noin 25-metristä 1800-luvun puolivälissä kulojen jälkeen itänyttä mäntymetsää1. Itä-Suomen kuivilla hiekkamailla kulot ovat esiintyneet 1900-luvulle saakka noin 50 vuoden välein; tosin osa kuloista on saanut alkunsa ihmisen toiminnasta2. Mänty on itse asiassa kaikkein tulenkestävin boreaalisen Euraasian puulajeista3. Sen kävyt eivät kuitenkaan ole serotiinisia kuten pohjoisamerikkalaisilla P. banksianalla (banksinmänty) ja P. contortalla (kontortamänty) 4.
Yhteensä puulajeja puistossa on kymmenenkunta, joista suurin osa on hyvin helppoja tunnistaa. Vuotuinen sademäärä on noin 600 mm, vuoden keskilämpötila 1–2 °C ja korkeus merenpinnasta 145 metristä (järvenpinta) noin 165 metriin.
Vaikka puisto on pieni (6 km2) ja talousmetsien ja hakkuuaukeiden ympäröimä, se on syrjäinen ja rauhallinen. Kuikkalammen ja Joutenjärven välillä on entisiä kaskialoja, jotka voi erottaa runsaamman lehtipuuston perusteella1. Vanhoja sahattuja kantoja voi nähdä joissain paikoissa. Puistossa on myös joitakin sodanaikaisia juoksuhautoja, vaikkei puistossa olekaan sodittu1. Telttailu on sallittu vain leirintäalueella.
Lähteet:
1 www.luontoon.fi
2 Parviainen, J. et al. (1999): Research in Forest Reserves and Natural Forests in European Countries. EFI Proceedings No. 16, 1999.
3 Agee, J. K. (1998): Fire and pine ecosystems. In Richardson, D. M. (ed.): Ecology and Biogeography of Pinus. Cambridge.
4 Shorohova, E., Kneeshaw, D., Kuuluvainen, T. & Gauthier, S. (2011): Variability and Dynamics of Old-Growth Forests in the Circumboreal Zone: Implications for Conservation, Restoration and Management. Silva Fennica 45(5).
Virallinen kotisivu:
http://www.luontoon.fi/petkeljarvi