- FERNS
- Cyatheaceae
- Dicksoniaceae
- GYMNOSPERMS
- Araucariaceae
- Cupressaceae
- Athrotaxis selaginoides (liekopunapuu)
- Calocedrus decurrens (tuoksusetri)
- Chamaecyparis obtusa (japaninsypressi)
- Cryptomeria japonica (sugi)
- Juniperus communis (metsäkataja)
- Sequoia sempervirens (punapuu)
- Sequoiadendron giganteum (mammuttipetäjä)
- Thuja occidentalis (kanadantuija)
- Thuja plicata (jättituija)
- Pinaceae
- Abies alba (saksanpihta)
- Abies amabilis (purppurapihta)
- Abies balsamea (palsamipihta)
- Abies firma (momipihta)
- Abies lasiocarpa (lännenpihta)
- Abies lowiana (harmaapihta)
- Abies magnifica (komeapihta)
- Abies nordmanniana (nordmanninpihta)
- Abies procera (aitopihta)
- Abies sachalinensis (sahalininpihta)
- Larix laricina (kanadanlehtikuusi)
- Picea abies (euroopankuusi)
- Picea engelmannii (engelmanninkuusi)
- Picea glauca (valkokuusi)
- Picea jezoensis (ajaninkuusi)
- Picea mariana (mustakuusi)
- Picea obovata (siperiankuusi)
- Picea orientalis (idänkuusi)
- Picea sitchensis (sitkankuusi)
- Pinus albicaulis (valkorunkosembra)
- Pinus banksiana (banksinmänty)
- Pinus contorta (kontortamänty)
- Pinus jeffreyi (jeffreynmänty)
- Pinus lambertiana (sokerimänty)
- Pinus monticola (lännenvalkomänty)
- Pinus nigra (euroopanmustamänty)
- Pinus ponderosa (keltamänty)
- Pinus pumila (pensassembra)
- Pinus resinosa (amerikanpunamänty)
- Pinus strobus (strobusmänty)
- Pinus sylvestris (mänty)
- Pseudotsuga menziesii (douglaskuusi)
- Tsuga canadensis (kanadanhemlokki)
- Tsuga heterophylla (lännenhemlokki)
- Tsuga mertensiana (vuorihemlokki)
- Tsuga sieboldii (mustahemlokki)
- Podocarpaceae
- Zamiaceae
- KOPPISIEMENISET
- Adoxaceae
- Sambucus nigra (mustaselja)
- Sambucus racemosa (terttuselja)
- Viburnum opulus (koiranheisi)
- Viburnum rigidum (kanarianlaakeriheisi)
- Aquifoliaceae
- Araliaceae
- Arecaceae
- Asteraceae
- Atherospermataceae
- Betulaceae
- Alnus glutinosa (tervaleppä)
- Alnus incana (harmaaleppä)
- Alnus rubra (oregoninleppä)
- Alnus viridis (pensasleppä)
- Betula alleghaniensis (keltakoivu)
- Betula cordifolia
- Betula ermanii (kivikoivu)
- Betula medwediewii (transkaukasiankoivu)
- Betula occidentalis
- Betula papyrifera (paperikoivu)
- Betula pendula (rauduskoivu)
- Betula pubescens (hieskoivu)
- Carpinus betulus (euroopanvalkopyökki)
- Carpinus orientalis (idänvalkopyökki)
- Corylus avellana (euroopanpähkinäpensas)
- Ostrya carpinifolia (euroopanhumalapyökki)
- Ostrya virginiana (amerikanhumalapyökki)
- Buxaceae
- Calophyllaceae
- Casuarinaceae
- Cercidiphyllaceae
- Clethraceae
- Cornaceae
- Cunoniaceae
- Daphniphyllaceae
- Ebenaceae
- Elaeagnaceae
- Elaeocarpaceae
- Aceratium megalospermum
- Elaeocarpus holopetalus
- Elaeocarpus reticulatus
- Elaeocarpus sylvestris
- Sloanea langii
- Ericaceae
- Erica arborea (puukellokanerva)
- Erica scoparia (luutakellokanerva)
- Rhododendron ponticum (turkinalppiruusu)
- Rhododendron tashiroi
- Rhododendron ungernii (artvininalppiruusu)
- Trochocarpa montana
- Vaccinium arctostaphylos
- Vaccinium padifolium (madeiranmustikka)
- Escalloniaceae
- Euphorbiaceae
- Fabaceae
- Acacia celsa
- Acacia dealbata (hopea-akaasia)
- Acacia falciformis
- Acacia floribunda
- Acacia melanoxylon (mustapuuakaasia)
- Albizia julibrissin (silkkialbitsia)
- Fagaceae
- Castanea sativa (jalokastanja)
- Fagus grandifolia (amerikanpyökki)
- Fagus orientalis (idänpyökki)
- Fagus sylvatica (euroopanpyökki)
- Quercus acuta (peitsitammi)
- Quercus castaneifolia (kastanjatammi)
- Quercus cerris (turkintammi)
- Quercus kelloggii
- Quercus macranthera (vuoritammi)
- Quercus mongolica (mongoliantammi)
- Quercus petraea (talvitammi)
- Quercus robur (metsätammi)
- Quercus rubra (punatammi)
- Hamamelidaceae
- Lamiaceae
- Lauraceae
- Cryptocarya mackinnoniana
- Laurus novocanariensis (kanarianlaakeri)
- Neolitsea aciculata
- Ocotea foetens (haisuviherpuu)
- Persea indica (makaronesianavokado)
- Magnoliaceae
- Malvaceae
- Argyrodendron peralatum
- Franciscodendron laurifolium
- Heritiera littoralis
- Hibiscus tiliaceus (kuituhibiskus)
- Tilia cordata (metsälehmus)
- Tilia dasystyla (kiiltolehmus)
- Tilia maximowicziana (hokkaidonlehmus)
- Tilia platyphyllos (isolehtilehmus)
- Meliaceae
- Monimiaceae
- Moraceae
- Myricaceae
- Myrtaceae
- Backhousia bancroftii
- Eucalyptus amygdalina
- Eucalyptus angophoroides
- Eucalyptus cypellocarpa
- Eucalyptus dalrympleana (pikkunuppueukalyptus)
- Eucalyptus delegatensis (rinne-eukalyptus)
- Eucalyptus fastigata
- Eucalyptus globulus (kuumepuu)
- Eucalyptus macarthurii
- Eucalyptus macrorhyncha
- Eucalyptus muelleriana
- Eucalyptus nitida (kiiltoeukalyptus)
- Eucalyptus obliqua (viiste-eukalyptus)
- Eucalyptus pauciflora
- Eucalyptus pseudoglobulus
- Eucalyptus regnans (kuningaseukalyptus)
- Eucalyptus viminalis (säie-eukalyptus)
- Leptospermum lanigerum
- Lindsayomyrtus racemoides
- Melaleuca squarrosa
- Rhodamnia sessiliflora
- Syzygium hedraiophyllum
- Syzygium monimioides
- Syzygium wesa
- Tristaniopsis laurina
- Xanthostemon chrysanthus
- Nothofagaceae
- Oleaceae
- Fraxinus americana (valkosaarni)
- Fraxinus excelsior (lehtosaarni)
- Fraxinus nigra (mustasaarni)
- Fraxinus pennsylvanica (punasaarni)
- Notelaea venosa
- Olea paniculata
- Picconia excelsa (kanarianpikkonia)
- Pandanaceae
- Pittosporaceae
- Bursaria spinosa (piikkikielopensas)
- Pittosporum bicolor (kirjokielopuu)
- Pittosporum undulatum (aaltokielopuu)
- Proteaceae
- Banksia marginata
- Cenarrhenes nitida (tasmanianluumuke)
- Lomatia myricoides
- Musgravea stenostachya
- Neorites kevedianus
- Rhamnaceae
- Frangula alnus (korpipaatsama)
- Frangula purshiana (rohtopaatsama)
- Pomaderris apetala (tasmaniantainui)
- Pomaderris aspera
- Rhizophoraceae
- Rosaceae
- Amelanchier alnifolia (marjatuomipihlaja)
- Amelanchier arborea
- Aria alnifolia (laavapihlaja)
- Crataegus douglasii (mustamarjaorapihlaja)
- Crataegus germanica (mispeli)
- Crataegus laevigata (pyöröorapihlaja)
- Crataegus monogyna (tylppöorapihlaja)
- Crataegus rhipidophylla (suippuorapihlaja)
- Malus fusca (oregoninomenapuu)
- Prunus avium (imeläkirsikka)
- Prunus laurocerasus (laakerikirsikka)
- Prunus maximowiczii (vienokirsikka)
- Prunus nipponica
- Prunus pensylvanica (pilvikirsikka)
- Prunus virginiana (virginiantuomi)
- Pyrus communis (päärynäpuu)
- Sorbus americana (amerikanpihlaja)
- Sorbus aucuparia (kotipihlaja)
- Sorbus commixta (japaninpihlaja)
- Sorbus decora (komeapihlaja)
- Torminalis clusii (etelänpihlaja)
- Rutaceae
- Dinosperma stipitatum
- Medicosma fareana
- Nematolepis squamea (tasmaniankilsikki)
- Phellodendron amurense (korkkipuu)
- Salicaceae
- Populus balsamifera (palsamipoppeli)
- Populus deltoides (amerikanmustapoppeli)
- Populus grandidentata (hammashaapa)
- Populus nigra (mustapoppeli)
- Populus tremula (haapa)
- Populus tremuloides (amerikanhaapa)
- Populus trichocarpa (jättipoppeli)
- Salix alba (valkosalava)
- Salix bebbiana
- Salix canariensis (kanarianpaju)
- Salix caprea (raita)
- Salix exigua
- Salix hultenii
- Salix myrsinifolia (mustuvapaju)
- Salix pentandra (halava)
- Salix sitchensis
- Salix viminalis (koripaju)
- Santalaceae
- Sapindaceae
- Acer campestre (niverävaahtera)
- Acer cappadocicum (kappadokianvaahtera)
- Acer circinatum (viinivaahtera)
- Acer glabrum (kääpiövaahtera)
- Acer japonicum (hokkaidonvaahtera)
- Acer macrophyllum (oregoninvaahtera)
- Acer pensylvanicum (pennsylvanianvaahtera)
- Acer pictum (idänvaahtera)
- Acer platanoides (metsävaahtera)
- Acer pseudoplatanus (vuorivaahtera)
- Acer rubrum (punavaahtera)
- Acer saccharum (sokerivaahtera)
- Acer spicatum (tähkävaahtera)
- Acer tschonoskii (perhosvaahtera)
- Acer ukurunduense (kiinanvaahtera)
- Acer velutinum (nukkavaahtera)
- Sapotaceae
- Symplocaceae
- Theaceae
- Trochodendraceae
- Ulmaceae
- Winteraceae
Acer pseudoplatanus (vuorivaahtera, Sapindaceae)
- Suuri A. pseudoplatanus. Kaksi pienempää A. pseudoplatanus, takavas. Fagus sylvatica (euroopanpyökki), hoikat puut. Höllbachgspreng, Bayerischer Wald kansallispuisto, Saksa.
- Picea abies (euroopankuusi) -metsää. P. abies ja Abies alba (saksanpihta) -taimia, jälkimmäisellä sinivihreät havut. Takana keskellä suuri Fagus sylvatica (euroopanpyökki). Keskivasemmalla A. pseudoplatanus. Höllbachgspreng, Bayerischer Wald kansallispuisto, Saksa.
- Picea abies (euroopankuusi) -metsää. Abies alba (saksanpihta) -taimia. Vasemmalla Fagus sylvatica (euroopanpyökki) -lehviä. Oikealla A. pseudoplatanus -lehviä. Höllbachgspreng, Bayerischer Wald kansallispuisto, Saksa.
- Picea abies (euroopankuusi, suorat rungot), Abies alba (saksanpihta, suuri puu takana keskellä ja havut oikealla), A. pseudoplatanus (hoikat rungot ja lehvät etualalla), Fagus sylvatica (euroopanpyökki, keskioik. ja jyrkänteen alla). Höllbachgspreng, Bayerischer Wald kansallispuisto, Saksa.
- A. pseudoplatanus Fagus sylvatica (euroopanpyökki) -metsässä lähellä Biogradsko Jezeron rantaa. Biogradska Gora kansallispuisto, Montenegro.
- Kaksirunkoinen A. pseudoplatanus, korkeus 41 m, ympärysmitta 542 cm (korkeampi runko 360 cm). A. pseudoplatanus myös takavas. ja oik.; Fagus sylvatica (euroopanpyökki), kesk. takana; Corylus avellana (euroopanpähkinäpensas), pensas vas. Biogradska Gora kansallispuisto.
- Myös Fagus sylvatica (euroopanpyökki, sileä kaarna). Biogradska Gora kansallispuisto, Montenegro, noin 1100 m korkeudella.
- Vinot puut: A. pseudoplatanus; taustalla Fagus sylvatica (euroopanpyökki); vasemmalla Abies alba (saksanpihta). Biogradska Rijeka, korkeus merenpinnasta noin 1100 m. Biogradska Gora kansallispuisto, Montenegro.
- Muun latvuston yläpuolelle kohoava puu on 59-metrinen Picea abies (euroopankuusi). Siitä vasemmalle Abies alba (saksanpihta) ja oikealle P. abies. A. pseudoplatanus ja vas. Ulmus glabra (vuorijalava). Biogradska Gora kansallispuisto, Montenegro, 1200 m korkeudella.
- Fagus sylvatica (euroopanpyökki) -valtaista metsää. A. pseudoplatanus (suomuinen kaarna). Biogradska Gora kansallispuisto, Montenegro, 1120 m korkeudella.
- Fagus sylvatica (euroopanpyökki) -valtaista metsää. A. pseudoplatanus (punertava kaarna). Biogradska Gora kansallispuisto, Montenegro, noin 1100 m korkeudella.
- Kaksi 56-metristä Picea abiesta (euroopankuusi), oik. (ympärysmitta 671 cm) ja vas. (ympärysmitta 540 cm). A. pseudoplatanus (sammaleiset rungot) ja Fagus sylvatica (euroopanpyökki, vaaleat rungot). Nuoret havupuut ovat Abies alba (saksanpihta) lukuunottamatta lähintä, joka on P. abies. Biogradska Gora kansallispuisto, Montenegro, 1270 m korkeudella.
- Kosteaa Alnus incana subsp. incana (harmaaleppä) -valtaista metsää. A. pseudoplatanus (suomuinen kaarna, kesk.) ja nuori Fraxinus excelsior (lehtosaarni, vas.). Biogradska Gora kansallispuisto, Montenegro, noin 1100 m korkeudella.
- Kosteaa Alnus incana subsp. incana (harmaaleppä) -valtaista metsää. A. pseudoplatanus (suomuinen kaarna). Biogradska Gora kansallispuisto, Montenegro, noin 1100 m korkeudella.
- Abies alba (saksanpihta), ympärysmitta 514 cm, korkeus 48 m. Sen vas. puolelta näkyy Ulmus glabra (vuorijalava). Monirunkoinen puu takavasemmalla on A. pseudoplatanus. Muut puut: Fagus sylvatica (euroopanpyökki). Biogradska Gora kansallispuisto, Montenegro, 1260 m korkeudella.
- Lehtipuita Biogradska Gora kansallispuistossa, Montenegro.
- Edessä kaksi Fraxinus excelsioria (lehtosaarni), oikealla A. pseudoplatanus, muut puut: Fagus sylvatica (euroopanpyökki). Hainich kansallispuisto, Saksa.
- Prunus avium (imeläkirsikka). Fraxinus excelsior (lehtosaarni, suuret puut, uurteinen kaarna), A. pseudoplatanus (keskioik.) ja Fagus sylvatica (euroopanpyökki, sileä harmaa kaarna). Hainich kansallispuisto, Saksa.
- Puulajeja Hainich kansallispuistossa, Saksa.
- Stužica National Nature Reserve, Slovakia.
- A. pseudoplatanus (keskioik.), korkeus 39,1 m, ympärysmitta 292 cm. Muut puut: Abies alba (saksanpihta) ja Fagus sylvatica (euroopanpyökki). Dobroč National Nature Reserve, Slovakia.
- Vasemmalla A. pseudoplatanus, oikealla Fagus sylvatica (euroopanpyökki), takana keskellä Pinus nigra (euroopanmustamänty). Durmitor kansallispuisto, Montenegro.
- Pinus nigra (euroopanmustamänty), suuret puut; vasemmalla A. pseudoplatanus; oikealla P. nigrojen välistä näkyy vaakaraidallinen Prunus avium (imeläkirsikka); muut pienemmät puut: Fagus sylvatica (euroopanpyökki). Durmitor kansallispuisto, Montenegro.
- 47,4-metrinen Pinus nigra (euroopanmustamänty) keskellä. Fagus sylvatica (euroopanpyökki) sekä ylävasemmalla A. pseudoplatanusin lehviä. Durmitor kansallispuisto, Montenegro.
- Crna Podan puulajeja. Durmitor kansallispuisto, Montenegro.
- Etuvasemmalla A. pseudoplatanus, takaoikealla punertavakaarnainen Fraxinus excelsior (lehtosaarni), muut puut enimmäkseen Fagus sylvatica (euroopanpyökki). Eisgraben, Rhön biosfäärialue, Saksa.
- Oikealla A. pseudoplatanus, muut puut, myös kaatuneet, enimmäkseen Fagus sylvatica (euroopanpyökki). Eisgraben, Rhön biosfäärialue, Saksa.
- Sileäkaarnaisia Fagus sylvatica (euroopanpyökki), vasemmalla A. pseudoplatanus, keskellä kuollut Ulmus glabra (vuorijalava), U. glabrasta vasemmalle Fraxinus excelsior (lehtosaarni). Eisgraben, Rhön biosfäärialue, Saksa.
- Fagus sylvatica (euroopanpyökki, oik. ja nuoret puut), A. pseudoplatanus (kesk.), Tilia platyphyllos (isolehtilehmus, takavas.). Fauler Ort luonnonsuojelualue, Saksa.
- Tilia platyphyllos (isolehtilehmus, vas.), A. pseudoplatanus (takakeskioik.), Fagus sylvatica (euroopanpyökki, iso puu takaoik. ja nuoret puut). Fauler Ort luonnonsuojelualue, Saksa.
- Noin 55 m korkea Picea abies (euroopankuusi) -metsikkö. P. abiesin lomassa 35-39 -metristä Acer pseudoplatanusta. Vas. 55-metrinen P. abies. Etualalla 54-metrinen P. abies. Sammaleinen puu ihmisen (minun) takana on 39-metrinen A. pseudoplatanus. Myös Fagus sylvatica (euroopanpyökki) -taimia. Perućica Nature Reserve, Bosnia-Herzegovina.
- Puulajeja Boky National Nature Reservessa, Slovakia.
